Syömishäiriöliitto - SYLI ry In English
På Svenska
 
Mistä syömishäiriöt johtuvat?
 
Tietoa syömishäiriöistä
- Tietoa sairastuneelle
- Tietoa läheisille
- Tietoa ammattilaisille
- Mitä syömishäiriöt ovat?
- Mistä saa apua syömishäiriöihin?
- Mistä syömishäiriöt johtuvat?
- Hoitoon liittyviä linkkejä
- Linkkejä ja lisälukemista
- Haluatko antaa palautetta tästä osiosta?

 

Nykykäsityksen mukaan syömishäiriön taustalla on monen tekijän yhteisvaikutus. Vaikuttavia tekijöitä löytyy niin yhteiskunnasta, perheestä, ihmissuhteista, biologiasta kuin nuoruusiän kehityksestäkin. Perintötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä oireilulle altistavaan persoonallisuuden rakenteeseen.

Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ajatellaan puhkeavan jonkin elämäntapahtuman aiheuttaman psyykkisen paineen tai stressin seurauksena. Itse tapahtumalla ei niinkään näyttäisi olevan merkitystä. Ratkaisevaa on sen sijaan se, miten yksilö kokee tapahtuman ja sen aiheuttaman elämänmuutoksen. (1) Läheskään aina selvää laukaisevaa tekijää tai yksittäistä tapahtumaa ei kuitenkaan pystytä nimeämään selitykseksi.

Syömishäiriön taustalla vaikuttavia ja laukaisevia tekijöitä

Syömishäiriöt näyttäisivät usein olevan seurausta nuoruusiän fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvistä vaikeuksista. Osalle nuorista murrosiän fyysiset muutokset aiheuttavat hämmennystä ja hallitsemattomuuden tunteita suhteessa omaan kehoon. Niin ikään perheen sisällä tai muissa läheisissä ihmissuhteissa olevat ristiriidat voivat vaikuttaa oireilun alkamiseen. Selvää syy-seuraussuhdetta perheen ongelmien ja syömishäiriöiden välillä ei kuitenkaan ole osoitettu. (2)

Yleensä syömishäiriöön sairastuvan lapsen tai nuoren perhe on aivan tavallinen perhe, jossa on tavallisen perheen ongelmia. Perhesuhteissa tai perheen elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset saattavat kuitenkin herättää nuoressa tunteita, joita hänen on vaikea käsitellä. Perheessä voi olla useita lapsia, mutta ainoastaan syömishäiriöön sairastunut oireilee.

Sairastunut pärjää tietoa ja taitoja vaativissa asioissa yleensä hyvin, mutta on tunne-elämän kehitykseltään haavoittuva. Hänen voi olla vaikea hyväksyä ja ilmaista erityisesti kielteisinä pidettyjä tunteita, esimerkiksi kiukkua, häpeää tai avuttomuutta. Itsekriittisyys ja epäonnistumisen pelko ovat yleisiä piirteitä syömishäiriöön sairastuneiden keskuudessa.

Mediassa ja yhteiskunnassa vallitsevia kauneusihanteita syytetään herkästi syömishäiriöongelmista. On totta, että nuoria ympäröivä maailma korostaa ulkonäköön liittyviä seikkoja ja laihuudesta on muodostunut ikään kuin itseisarvo. Keinoja, joilla laihuus saavutetaan, ei osata aina edes kyseenalaistaa. Samanaikaisesti nuoriin kohdistuu myös muita odotuksia ja paineita. Mahdollisuuksia on tarjolla rajattomasti ja vaihtoehdoista pitäisi pystyä valitsemaan omansa: monessa asiassa pitäisi olla myös menestynyt ja menestys puolestaan liitetään herkästi laihuuteen. Nuorelle, jonka itsetunto ei ole vahva, ulkonäköön kohdistuvat paineet voivat tuntua raskailta. Nuori kenties kuvittelee, että laihduttaminen tekee hänestä sosiaalisesti hyväksyttävämmän ja suositumman.

Joidenkin liikunta- ja urheilulajien, jotka korostavat esteettisyyttä tai edellyttävät tietyssä painorajassa pysymistä, tiedetään lisäävän sairastumisriskiä. Syömishäiriöt eivät kuitenkaan ole yksioikoisesti jonkin lajin aiheuttamia vaan esimerkiksi urheilujoukkueen yhteiset kauneusihanteet tai ankara valmennuskulttuuri voivat vaikuttaa siihen, että syömishäiriöitä esiintyy joukkueessa tavallista enemmän. (1)

Joidenkin tutkimusten mukaan lapsuusiän pyöreys ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön. (1) Epäsäännöllinen ateriarytmi, jatkuva aterioiden välillä tapahtuva napostelu ja taipumus käyttää syömistä tunteiden säätelyyn (esim. mielipahaan tai jännittyneisyyteen) ennustavat ahminta-oireilua lapsilla ja nuorilla. Lisäksi taipumus masennukseen, ahdistusoireiluun, mielialan vaihteluihin ja itsekriittisyyteen yhdessä ahminta-oireen kanssa viittaavat lapsilla ja nuorilla syömishäiriöalttiuteen. Jos lapsella tai nuorella esiintyy edellä kuvattuja taipumuksia, varhaisella puuttumisella on mahdollista ehkäistä syömishäiriön puhkeaminen. Kannustavassa ilmapiirissä jaettu informaatio terveellisistä syömis- ja liikuntatottumuksista ei aiheuta eikä lisää lasten ja nuorten syömishäiriöitä. (3)

Lapsuusajan ylipaino saattaa vaikuttaa nuoren käsitykseen omasta kehostaan, ja kehonkuva vaikuttaa puolestaan lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymiseen. Lapsi tai nuori on saattanut joutua kiusaamisen kohteeksi ylipainon takia tai hän on voinut kokea painoon puuttumisen loukkaavana. Siihen, miten painosta ja ulkonäöstä puhutaan tai paino-ongelmiin tartutaan, pitäisikin kiinnittää huomiota.

1) Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.). 2008. Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim.
2) Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Jaana Ruuska.
3) LT Anu Raevuori.

   
» Tukipuhelin 02 251 9207. Yhteystiedot