Kuvassa on kansanedustaja Mia Laiho.

Eduskunnan Syömishäiriöt-yhteistyöryhmä: Perusterveydenhuollon syömishäiriöosaamista tulee vahvistaa

10.5.2021

Alustavien kansainvälisten tutkimusten mukaan koronapandemian pitkittyminen on huonontanut syömishäiriötä sairastavien vointia. Anoreksiaa sairastavat ovat entistä aliravitumpia, ja heillä on vaikeuksia sitoutua ateriasuunnitelmiin, kun taas bulimiaa ja ahmintahäiriötä sairastavat raportoivat lisääntynyttä ahmimista. Syömishäiriöstä toipumassa olevien oireilu puolestaan on aktivoitunut uudelleen. Myös Syömishäiriöliiton matalan kynnyksen tukipalveluissa näkyy sairastavien ja läheisten väsymys sekä lisääntynyt oireilu.

Korona on tuonut mukanaan normaalien arkirutiinien puuttumisen ja ruokailujen epäsäännöllisyyden. Koska toisen asteen ja korkeakouluopetus on tapahtunut enimmäkseen etäopetuksena, on syömishäiriöistä toipuvalle tärkeän arkirytmin kiinni pitäminen ollut lähes mahdotonta. Yleiset mielenterveyden haasteet ja monen nuoren sekä nuoren aikuisen kokema yksinäisyyden tunne ovat lisänneet pahoinvointia myös syömishäiriötä sairastavilla. Sairastavien läheiset kertovat uupumuksen ja toivottomuuden tunteista sekä tuen puutteesta.

Koronapandemian aikana syömishäiriöitä on havaittu jonkun verran enemmän kuin ennen pandemiaa. Silti tunnistamisessa on edelleen isoja puutteita, ja vain 1/3 syömishäiriöistä havaitaan perusterveydenhuollossa.

Perusterveydenhuollon syömishäiriöosaamista tuleekin vahvistaa merkittävästi. Syömishäiriöiden kustannustehokas ja inhimillinen hoito alkaa perusterveydenhuollosta, jossa syömishäiriöt tulisi tunnistaa ja hoito aloittaa. Mikäli hoidon saa käyntiin jo sairauden alkuvaiheessa, saattaa lyhyempikin hoito riittää ja sairaudesta on mahdollista toipua nopeammin.

Perusterveydenhuollon toimijoille tulee taata riittävästi koulutusta syömishäiriöistä. Esimerkiksi terapiatakuu vaatii toteutuakseen lisäresurssien lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveysosaamisen vahvistamista.

Toinen toimiva keino syömishäiriöosaamisen lisäämiseen perusterveydenhuollossa voisi olla ravitsemusterapeuttien määrän kasvattaminen. Ravitsemusterapeutti on usein syömishäiriöhoidon vankka asiantuntija. Nykyisin julkisessa terveydenhuollossa perusterveydenhuollon puolella on ainoastaan 70 ravitsemusterapeutin vakanssia. Joka kolmas suomalainen asuu kunnassa, josta puuttuu kokonaan ravitsemusterapeutin toimi.

Panostamalla perusterveydenhuollon ammattilaisten kouluttamiseen ja syömishäiriöosaamisen lisäämiseen on mahdollista vähentää inhimillistä kärsimystä, tarjota syömishäiriötä sairastaville laadukas, riittävä ja oikea-aikainen hoito sekä ennaltaehkäistä syömishäiriöiden pitkittymistä.

Suomalainen yhteiskunta ja hoitojärjestelmä korjaavat koronapandemian jälkiä kenties pidempään kuin tällä hetkellä on mahdollista arvioida. On tärkeää taata terveydenhuoltoon riittävä osaaminen takamaan syömishäiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoidon nopea aloitus. Syömishäiriö on vakava ja usein pitkäkestoinen mielenterveyden sairaus, jonka hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on suuri.

Mia Laiho, kansanedustaja (kok), LT, Eduskunnan syömishäiriöt -yhteistyöverkoston puheenjohtaja
puh. 09 432 3181, s-posti: mia.laiho (at) eduskunta.fi

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto, puh. 040 752 9526, s-posti: kirsi.brostrom (at) syomishairioliitto.fi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta