Eduskunnan Syömishäiriöt-yhteistyöryhmän webinaari pureutui tunnistamisen haasteisiin

Eduskunnan Syömishäiriöt-yhteistyöryhmä järjesti Miksi syömishäiriöiden tunnistaminen on niin haastavaa? -webinaarin 10.11.2020. Syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa vain noin yksi kolmasosa. Erityisen huonosti tunnistetaan epätyypilliset syömishäiriöt.

Syömishäiriöt-yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, lääketieteen tohtori Mia Laiho (kok.) korosti avauspuheenvuorossaan, että syömishäiriöt eivät katso ikää tai kokoa. Syömishäiriö on paljon muutakin kuin anoreksia, ja sairaus koskettaa kaikenikäisiä. Tehostettavaa on erityisesti ylipainoisten henkilöiden syömishäiriöiden tunnistamisessa.

”Tuntui, että kukaan ei välittänyt” – syömishäiriötä sairastavien kokemuksia tunnistamisesta

Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä kertoi syömishäiriötä sairastavien ja läheisten kokemuksista tunnistamisen pulmiin liittyen. Usein ammattilaisilta jää ymmärtämättä, että syömishäiriö on vakava mielenterveyden ongelma. Syömishäiriöoireilu on samalla tavalla hätähuuto kuin muukin itsetuhoinen käyttäytyminen. Syömishäiriö on ratkaisu- ja selviytymiskeino, ja sen tarkoituksena on aiheuttaa itselle fyysistä pahaa oloa, kun psyykkinen paha olo tuntuu liian raskaalta kantaa.

Mikkilän mukaan syömishäiriöihin liittyy usein häpeää ja sairaudentunnottomuutta, jotka haastavat tunnistamista. Kun sairastava hakee apua, on tilanne usein jo vakava. Jos sairastava tässä kohtaa tulee terveydenhuollon ammattilaisten torjumaksi tai kohtaa oireilun vähättelyä, on avun hakeminen jatkossa erittäin haastavaa.

Ammattilaisten asenteet vaikuttavat syömishäiriön tunnistamiseen, tarjottavaan hoitoon ja hoitotuloksiin

Ammattilaisten asenteista syömishäiriöihin ja niiden tunnistamiseen liittyen alusti Syömishäiriöliiton puheenjohtaja, kehityspsykologian dosentti Rasmus Isomaa. Ammattilainen saattaa tarkastella syömishäiriöitä anoreksiasilmälasien läpi, jolloin normaali- ja ylipainoisten syömishäiriöt jäävät tunnistamatta. Paino on vain harvoin syömishäiriön mittari, ja huomioita tulisi kiinnittää oireilun taakse. Syömisen ja kehon hallinnan ylikorostuneen merkityksen, oman kehon vääristyneen hahmottamisen sekä ahdistuksen, häpeän ja itseinhon tunteiden kartoitus ovat merkittävässä roolissa syömishäiriön tunnistamisessa.

Isomaan mukaan tunnistamista haastaa myös se, että syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit soveltuvat huonosti pojille ja miehille, sillä sairauden ilmiasu saattaa heillä olla erilainen kuin tytöillä ja naisilla.

Muna, kana vai munakokkeli? Juurisyyt syömishäiriön takana

Kouluterveydenhuollossa työskentelevä terveyskeskuslääkäri Anu-Maria Fabritius nosti esille syömishäiriöoireiden salakavaluuden ja pohti, mitä kaikkea sairauden taustalla on. Oliko ensin ahdistus vai syömishäiriö? Masentaako sairastavaa siksi, ettei hän syö vai eikö hän syö siksi, että masentaa? Vai molemmat yhtä aikaa? Olennaista onkin syömishäiriötä sairastavan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja sekä mielen että kehon oireilun tunnistaminen.

Kouluterveydenhuollossa syömishäiriöt näyttäytyvät ulospäin esim. vatsakipuna, päänsärkynä, kuukautishäiriöinä, masennuksena, ahdistuneisuutena, vetäytymisenä, poissaoloina koulusta ja toistuvina rasitusvammoina. Ammattilaiselta vaaditaan paljon osaamista ja aikaa kohtaamiseen, jotta oirevyyhdin takana oleva juurisyy löydetään ja syömishäiriö tunnistetaan. Lisäksi nykyistä selkeämmät hoitopolut ja hoidon saumattomampi jatkuvuus tehostaisivat sekä hoitoa että tunnistamista.

Eduskuntapuolueiden kommenttipuheenvuoroissa korostuivat aito kohtaaminen, luottamuksen rakentaminen, hyvät peruspalvelut ja resurssien riittävyys

Eduskuntapuolueiden kommenttipuheenvuorot käyttivät sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi (kesk.), kansanedustaja Sofia Virta (vihr.), kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.), kansanedustaja Eva Biaudet (r.) ja kansanedustaja Sari Tanus (kd.). Syömishäiriöliitto kiittää lämpimästi kaikkia puheenvuoron pitäjiä.

Sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Peltokorpi painotti, että ammattilaisilla on oikeus saada riittävästi koulusta ja tukea omaan työhönsä. Peltokorpi korosti syömishäiriön olevan kaikkien asia – ei ainoastaan terveydenhuollon. Riittävä tuki läpi raskauden, varhaislapsuuden, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen saattaa ennaltaehkäistä sairastumista.

Moniammatillisuus hoidossa, ymmärrys syömishäiriöiden vakavuudesta, tehokas puheeksiotto sekä aikaa kohdata potilaat ja asiakkaat nousivat keskiöön kansanedustaja Virran kommenttipuheenvuorossa. Virta koki tärkeänä lisäksi varhaislapsuuden merkityksen syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä.

Perhepalveluiden ja koulun tukipalveluiden riittävät resurssit, mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa ja matalan kynnyksen keskusteluavun saaminen perusterveydenhuollossa korostuivat kansanedustaja Sarkkisen puheenvuorossa. Aikuisten esimerkki liittyen siitä miten erilaisista kehoista puhutaan vahvistaa nuorten itsetuntoa ja saattaa ennaltaehkäistä syömishäiriöön sairastumista.

Kansanedustaja Biaudet kehotti ammattilaisia tarkastelemaan avun ja hoidon hakemista nuorten näkökulmasta. Hakeutuminen terveydenhuollon palveluihin ei ole koskaan yksinkertaista, ja palveluympäristö tulisi rakentaa enemmän nuorten ehdoilla. Kouluterveydenhuollossa on tärkeä olla tietoa lisäavun ja -tuen hakemisesta.

Kansanedustaja Tanus puolestaan puhui kohtaamisen merkitystä. Levollinen kohtaaminen, luottamuksellisen suhteen luominen sekä turvallisuuden ilmapiirin rakentaminen ovat ratkaisevia tunnistamis- ja puuttumistilanteista. Selkeät hoitomallit ja hoitopolut sekä tunnistamisen tehostaminen perusterveydenhuollossa sekä koko perheen tukeminen nousivat esille Tanuksen kommenttipuheenvuorossa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu syömishäiriöiden tunnistamisen tehostamiseksi?

Puolentoista tunnin webinaarin aikana ei luonnollisestikaan ollut mahdollista tai edes tarkoitus ratkaista tunnistamiseen liittyviä haasteita.

Webinaarin anti sekä webinaarin aikaan käyty aktiivinen chat-keskustelu viedään tiedoksi eduskunnan Syömishäiriöt-yhteistyöryhmälle. Webinaarissa nousseet haasteet toimivat hyvänä pohjana yhteistyöryhmän tulevalle työskentelylle ja vaikuttamistoiminnalle.

Lisätietoa yhteistyöryhmän toiminnasta antaa ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho, puh. 050 433 6461, .

Lisätietoja syömishäiriöistä ja Syömishäiriöliiton toiminnasta antaa Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström, puh. 040 752 9526, s-posti: .