Kannanotto: Syömisen oireilu on yleisempää kuin luvut kertovat

Oranssilla pohjalla valkoinen "post-it" -lappu jossa lukee Kannanotto
2.10.2021

Kannanotto julkaistu Helsingin Sanomissa 25.9.2021.

Syömishäiriö on todellinen ongelma, johon liittyy häpeää ja salailua.

Helsingin sanomat käsitteli artikkelissaan ”Ruokariippuvuus on todellinen ongelma, johon liittyy häpeää ja salailua” Syömishäiriöliiton näkökulmasta tärkeitä asioita.  

Artikkelissa puhuttiin muun muassa siitä, miten syömisen ja ruokasuhteen haasteet ovat varsin yleisiä. Tästä olemme samaa mieltä. Syömisen oireilu on paljon yleisempää kuin esimerkiksi syömishäiriöiden yleisyysluvut antavat ymmärtää. 

Artikkelissa kerrottiin, miten ongelmallinen suhde ruokaan voi ilmetä monella tavalla. Juuri näin: syömisen oireilu voi yhtä lailla olla pakonomaista ja hallitsematonta syömistä kuin syömisen voimakasta rajoittamistakin. Syömishäiriössä on hyvin vähän kyse siitä, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on. Enemmän on kyse siitä, minkälaiset ajatukset ja tunteet hallitsevat syömistä ja miten syöminen hallitsee arkea ja elämää. 

Artikkelissa puhuttiin myös siitä, miten lihavuuden (tai painonhallintaongelmien, jos asia niin halutaan muotoilla) taustalla on hyvin usein ongelmallista syömiskäyttäytymistä. Tästä mekin usein puhumme. Syömishäiriöön sairastunut on todennäköisemmin lihava kuin laiha. 

Ongelmalliseksi sen sijaan koemme, että ruokariippuvuus nostetaan syömishäiriöistä irralliseksi tai tehdään suurta eroa syömishäiriön ja ruokariippuvuuden välille. Syömishäiriössä syömisen oireilu tulee ratkaisu- tai selviytymiskeinoksi mielen kuormituksen, turvattomuuden kokemuksen, tunne-elämän haasteiden, elämän kriisien tai muun pahan olon kanssa selviämiseen, nimitettiin sitä sitten ruokariippuvuudeksi tai syömishäiriöksi. 

Kyseenalaista on myös puhua riskiruoista syömisen ongelmien yhteydessä. Ei liene sattumaa, että artikkelissakin tyypillisiksi luetellut riskiruoat ovat yleisesti epäterveelliseksi ja lihottaviksi miellettyjä ruokia – juuri niitä samoja, jotka usein ovat syömishäiriötä sairastavien kieltolistalla ja joiden kieltäminen on yksi oireilulle altistava ja oireilua ylläpitävä tekijä. 

On totta kai tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kauppareissulta kotiin kulkeutuu ruoka-aineita ja -asioita, jotka mahdollistavat riittävän ja täysipainoisen syömisen. Uskallamme kuitenkin väittää, että tiettyjen ruokien leimaaminen riskiruoiksi ja rajoittava puhe niihin liittyen ei lopulta ole hyväksi kenenkään ruokasuhteelle. 

Syömisen oireilua voi olla monenlaista. Uskomme, että yhteisellä ymmärryksellä, kielellä ja sanavalinnoilla pääsisimme myös parempiin tuloksiin syömisen haasteiden kanssa oirelevien auttamiseksi. 

Kirsi Broström
Toiminnanjohtaja
Syömishäiriöliitto

Katri Mikkilä
Asiantuntija

Syömishäiriöliitto