Kannanotto: Syömishäiriöön tarvitaan aina apua – kukaan ei saa olla liian terve tai sairas hoitoon

Helsingin Sanomat julkaisi lyhennetyn version kannanotosta 8.11.2021.

Yle Spotlight (1.11.2021) ja MTV Uutiset (3.11.2021) kertovat karua faktaa syömishäiriöiden hoidon tilasta ja syömishäiriöitä sairastavien määrän kasvusta nuorten keskuudessa koronapandemian seurauksena.

Syömishäiriö on aina vakava sairaus, mutta onneksi suurin osa toipuu siitä. Noin kolmasalla sairaus kuitenkin pitkittyy.

Pitkät, myös ammattilaisille epäselvät hoitoketjut ja sirpaleinen hoitojärjestelmä hidastavat hoidon saantia tai jopa estävät sen. Syömishäiriö ei kuitenkaan mene ohi hoitoa odottamalla, päinvastoin. Hoitojonoissa roikkuminen ja riepottelu eri hoitopaikkojen välillä pahentaa sairautta, vaikeuttaa toipumista ja pidentää sairastamisaikaa.

Kuka kantaa vastuun siitä, jotta sairastavat saisivat heidän tilanteeseensa hyvää, riittävää ja tarkoituksenmukaista hoitoa? Väliinputoajia on paljon, usein hoitojärjestelmän mielestä joko ”liian” terveitä tai sairaita. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään ihannesairastavaa, vaan hoitojärjestelmän pitää kyetä joustamaan ja tarjoamaan apua monenlaisiin tilanteisiin.

Rinnakkaisdiagnoosit, kuten esim. ahdistus, masennus tai itsetuhoinen käyttäytyminen eivät saa olla esteenä syömishäiriön hoidolle. Usein oireet liittyvät syömishäiriöön, ja kun syömishäiriöoireilua saadaan hoidolla helpotettua, lievenevät tai katoavat muutkin oireet. Ihminen on aina kokonaisuus, eikä siksi ole tarkoituksenmukaista hoitaa vain yhtä oiretta, vaan koko ihmistä.

Isona puutteena syömishäiriöiden hoidossa on myös hoitojaksojen lyhyys ja hoidon jääminen kesken. Kun ravitsemustila on saatu vakiinnutettua, ajatellaan edelleen usein, että syömishäiriötä sairastava on toipunut. On tärkeää, että hoito kestää riittävään pitkään, jotta syömishäiriö ei uusiudu.

Pitkittyessään syömishäiriö aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä, joka tuo mukanaan taas syrjäytymistä. Onkin hyvä muistaa, että jokainen syrjäytynyt nuori, joka on poissa työelämästä maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. On sanomattikin selvää, että laadukasta syömishäiriöhoitoa saa huomattavasti edullisemmin.

Kirsi Broström
Toiminnanjohtaja
Syömishäiriöliitto