Korona, elämä, arki, hyvinvointi ja syömishäiriö

Korona vaikuttaa juuri nyt meidän kaikkien elämään, halusimme sitä tai emme. Elämme tilanteessa, jossa monia arkisia toimia on rajattu korona-epidemian jarruttamiseksi. Elämme kevättä, joka tuntuu olevan monilta osin peruttu. Yhteiskuntamme normaalisti avoinna pysyvät ovet menevät toinen toisensa jälkeen säppiin. Ihmisiä kannustetaan pysymään kotonaan, mahdollisimman vähissä ihmiskontakteissa.

Somessa naureskellaan, miten iso(iso)vanhempiemme sukupolvi selvisi sodasta, joten me varmastikin selviämme tästä sohvalla istumisesta. Toisaalla muistutetaan, miten vallitseva tilanne luo poikkeuksellisen mahdollisuuden pysähtymiselle ja rauhoittumiselle.

Entä jos nämä vitsit eivät naurata vaan lisäävät syyllisyyttä? Entä jos ajatus korona-hyggeilystä vaan ahdistaa? Onko korona syömishäiriön näkökulmasta uhka vai mahdollisuus?

Arjen uudet askelmerkit

Korona-epidemian jarruttamistoimet hankaloittavat tai tekevät mahdottomiksi monet arjen syömis-, liikkumis- ja suorittamisrutiinit sekä sosiaaliset kanssakäymiset toisten ihmisten kanssa. Syömishäiriötä sairastaessa ja toipumistyötä tehtäessä rutiinit ja kanssakäymiset voivat olla oleellisesti arkea ja hyvinvointia kannattelevia. Kun ne viedään pois, mitä jää jäljelle?

Korona on helppo syy buustata oireitaan kun on ”poikkeustila”. Syömishäiriö kyllä keksii keinot.*

Niinpä. Aikaa vietetään enemmän neljän seinän sisällä ja omien ajatusten kanssa, mikä johtaa siihen, että on entistä enemmän aikaa myös esimerkiksi syömisten miettimiselle ja murehtimiselle (lue: syömishäiriön oireille). Käytännön ruokailutilanteet voivat hankaloitua, kun ruokailuista ja ruokarytmistä huolehtiminen jää omalle vastuulle. Liikkumaan tai esimerkiksi työskentelemään ja opiskelemaan ei pääse totutulla tavalla, mikä voi lisätä ahdistusta tai syyllisyyttä, mikä puolestaan provosoi syömishäiriöoireita. Kaupassa käynnistä tulee entistä ahdistavampaa. Kaiken hamstraushysterian keskellä juuri itselle tuttua ja turvallista tuotetta ei ehkä löydykään kaupasta. Jne.

Mikä sitten auttaa? Luo rutiineja. Rakenna päiviin ruokailujen ympärille rytmi, joka toistuu suht samanlaisena päivästä toiseen. Muista varata aikaa sohvalla makaamiselle ja esim. sarjojen tai elokuvan katsomiselle.

Muistuta itsellesi aktiivisesti, että perustarpeistasi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on ja saa olla arkesi ykkösjuttuja näissä poikkeusolosuhteissa. Muista, että vaikka kaikkea ihmisten ilmoilla liikkumista on rajattu vain välttämättömimpään, se että käyt kaupassa ostamassa itsellesi ruokaa, on välttämätöntä.

Muistuta itsellesi aktiivisesti myös, että on ok tuntea kaikenlaisia tunteita. Vaikka asiat olisivat lähtökohtaisesti todella hyvin, moni toisin oleva asia arjessa ja elämässä saa harmittaa ja ahdistaa ja sen saa sanoa ääneen.

Toipumistyössä jo pidemmällä oleville case korona voi olla hyvä muistutus siitä, että elämä heittelee ja tulee heittelemään jatkossakin. Poikkeusolosuhteet ja -tilanteet voivat kääntyä myös toipumisen kannalta oleelliseksi oppimiskokemukseksi. Minkälaisia ajatuksia ja toimintamalleja syömishäiriö minulle tässä tilanteessa yrittää syöttää? Miten niihin reagoin ja mihin se johtaa? Opinko tästä jotain, minkä ansiosta olen seuraavan vastoinkäymisen kohdatessa entistä vahvempi?

Korona provosoi ahdistusta ja ahdistus provosoi syömishäiriöoireita

Koko tilanne kaikessa kaoottisuudessaan ja epävarmuudessaan on monelle ahdistava. Syömishäiriö on sairaus, jossa ahdistuksenhallintakeinona on syömishäiriön oireet. Vaikka tilanne ei arkeen ja rutiineihin muuten juuri vaikuttaisikaan, ahdistuksen lisääntyminen jo sinänsä voi lisätä oireilua.

Mielenterveystalo on koonnut sivuilleen erinomaista tietoa koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietämisestä. Siellä puhutaan käsienpesusta, luotettavista tietolähteistä ja yhteydenpidosta läheisiin. Siellä(kin) puhutaan arkirutiineista. Siellä puhutaan ahdistuksen synnystä ja epävarmuuden sietämisestä. Siellä puhutaan psyykkisestä selviytymisestä eristyksissä

Siellä puhutaan myös kotijumpasta ja ruokahaluttomuudesta ja vaikka ne on yksittäisiä mainintoja muuten loistavassa tekstikokonaisuudessa, tiedän, että syömishäiriö rekisteröi ja muistaa ennen kaikkea juuri ne. Siksi ihan vain ystävällisenä muistutuksena: 1) Jos kotijumpan kokeilemiseen liittyy minkäänlaista suorittamisen, kuluttamisen tai pakon ajatusta, siitä on todennäköisemmin haittaa kuin hyötyä. 2) Maininta ruokahaluttomuudesta ei tarkoita samaa kuin lupa olla syömättä.

Noin. Nyt voit mennä lukemaan sen Mielenterveystalon koronatekstin. Pääset lukemaan sen klikkaamalla tästä.

Kuulunko syömishäiriöni/ravitsemustilani vuoksi riskiryhmään?

Voi olla. Voi olla että et. Kuulut tai et, sen ei pitäisi vaikuttaa arkiseen elämääsi ja toimintaasi mitenkään. Jokaisen pitäisi joka tapauksessa noudattaa annettuja ohjeita, kuuluu riskiryhmään tai ei.

Riippumatta siitä, kuuluuko riskiryhmään tai ei, syömisestä ja muista perustarpeista huolehtiminen auttaa ja vahvistaa selviämään myös mahdollisesta sairastumisesta.

Mistä saa apua?

Case korona on saattanut aiheuttaa myös epämääräisen pituisia taukoja mahdollisiin hoitosuhteisiin. Se on valitettavaa ja saa tuntua epäreilulta. Vaikka on hyvin ymmärrettävää, että tilanteelle ei voi mitään eikä kukaan tee kenellekään tahallaan kiusaa, on ymmärrettävä myös, että sairaus nimeltä syömishäiriö ei ymmärrä ja jousta samalla tavalla kuin terve mieli. Apua saa tarvita poikkeusolosuhteista huolimatta.

Meidänkin toimintaamme korona on vaikuttanut ja esimerkiksi SYLI-keskusten ja jäsenyhdistysten matalan kynnyksen kohtaamistoiminta ja livenä tapahtuvat vertaistukitapaamiset on ajettu alas. Se tarkoittaa sitä, että meiltä on vapautunut älyttömästi aikaa testailla erilaisia etäauttamisen muotoja ja laajentaa tukipuhelimen ja SYLI-chatin päivystysaikaa. Näistä tiedotetaan some-kanavilla ja nettisivuilla.

Syömishäiriöliitossakin kevät 2020 näyttää hyvin erilaiselta kuin on suunniteltu, mutta täällä me ollaan, teitä varten. Seuratkaa somessa, laittakaa viestiä, soittakaa, osallistukaa SYLI-chattiin.

Muistakaa myös, että Mieli Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09-2525 0111.

Yhdessä me selätetään tää! <3

Koko Syömishäiriöliiton jengin puolesta,

Katri Mikkilä, asiantuntija, Syömishäiriöliitto – SYLI ry

***

*Lainaus instagram-seuraajamme kommentista, kun kyseltiin, miten koronatilanne on vaikuttanut elämään.