Kuvassa oranssilla taustalla harmaa ja keltainen pallo sekä puhekupla, jossa tekstiä.

Vain 1/3 syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa

18.8.2021

Syömishäiriöt koskettavat Suomessa joka kuudetta naista ja joka neljättäkymmenettä miestä. Ainoastaan 1/3 näistä tapauksista tunnistetaan terveydenhuollossa. Tätäkin harvempi on saanut hoitoa syömishäiriöönsä.

Tulokset selviävät suomalaisia nuoria miehiä ja naisia koskevasta väestötutkimuksesta. Tutkittavat ovat FinnTwin12 pitkittäistutkimusaineistosta, johon osallistuneet ovat syntyneet vuosina 1983-1987. Tutkittavat haastateltiin heidän ollessaan 12-, 14-, 17,5- ja 22-vuotiaita. Viimeisellä haastattelukerralla mukana oli 1347 osallistujaa, joista 142:lla voitiin tutkimushaastattelun perusteella todeta olevan tai olleen elämänsä aikana DSM-5-tautiluokituksen mukainen syömishäiriö. Näistä 142 tutkittavasta 127 oli naisia ja 15 miehiä.

Kaikki terveydenhuollossa tunnistetut syömishäiriötapaukset eivät ohjaudu hoidon piiriin

Tutkittavista 32 %:lla syömishäiriö oli tunnistettu terveydenhuollossa ja 28 % oli saanut syömishäiriöönsä hoitoa. Syömishäiriöiden tunnistamisessa ei ollut eroja naisten ja miesten välillä, mutta hoidon saamisen suhteen ero oli selvä: naisista 30 % ja miehistä 13 % oli saanut hoitoa syömishäiriöönsä. Kaikki terveydenhuollossa tunnistetut syömishäiriötapaukset eivät siis ohjautuneet hoidon piiriin. Miehillä todennäköisyys tähän oli suurempi kuin naisilla.

Syömishäiriödiagnoosien väliset erot tunnistamisessa ja hoitoon ohjautumisessa

Tutkimuksessa syömishäiriöt oli jaoteltu anoreksiaan, bulimiaan, BED:iin, epätyypillisiin syömishäiriöihin ja määrittelemättömiin syömishäiriöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että anoreksia, bulimia ja epätyypillinen anoreksia tunnistetaan selvästi useammin kuin BED, muut epätyypilliset syömishäiriöt tai muut määrittämättömät syömishäiriöt.

Sama toistui myös hoidon saannin suhteen: anoreksiaa, bulimiaa tai epätyypillistä anoreksiaa sairastavia hoidetaan todennäköisemmin kuin muita syömishäiriön muotoja.

Vinoutunut ennakkokäsitys syömishäiriöistä hankaloittaa tunnistamista ja ja hoidon saamista

Tutkimustulokset syömishäiriöiden tunnistamisen ja hoidon saamisen asteesta sekä erot mm. eri diagnoosien ja sukupuolten välillä ovat huolestuttavat, joskaan ei yllättävät. Syömishäiriöihin liittyy vinoutunut ennakkokäsitys nuorten, hoikkien naisten sairaudesta, vaikka tiedetään, että syömishäiriöön voi sairastua sukupuolesta, iästä ja vartalon koosta riippumatta. Vinoutunut ennakkokäsitys vaikuttaa tämän tutkimuksen mukaan konkreettisella tavalla myös syömishäiriön tunnistamiseen ja hoidon saamiseen.

Syömishäiriöiden heikkoa tunnistamista ja hoitoon ohjautumista selittää tutkimusartikkelin mukaan osin sekin, että syömishäiriötä sairastava ei itse tunnista omien oireidensa vakavuutta ja hoidon tarvetta tai pelkää, että oireita vähätellään terveydenhuollon toimesta. Vinoutuneita ennakkokäsityksiä ei siis ole vain terveydenhuollon ammattilaisilla vaan myös sairastuneiden keskuudessa.

Hoidon saannin merkitys syömishäiriöstä toipumiselle

Tutkimusaineiston viiden vuoden toipumisaste eli toipuneiden osuus viisi vuotta sairastumisen jälkeen oli n. 40 %. Toipumisaste oli sama riippumatta siitä, oliko syömishäiriötä hoidettu vai ei. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hoito olisi tehotonta. On todennäköistä, että hoitoon ohjautuneet ovat lähtökohtaisesti huonovointisempia kuin he, jotka eivät ole saaneet hoitoa, mikä osaltaan selittää, ettei hoitoa saaneiden toipumisaste ole korkeampi.

Toipumisen määrittelyssä oli tässä tutkimuksessa huomioitu fyysisen voinnin lisäksi mm. psyykkinen ja sosiaalinen vointi. Data ei siksi välttämättä ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin tutkimuksiin, joissa toipumista on saatettu määritellä yksinomaan fyysisen voinnin perusteella.

Mitä voidaan tehdä, jotta yhä useampi syömishäiriö tunnistettaisiin, hoidettaisiin ja osattaisiin hoitaa?

Syömishäiriöiden parempi tunnistaminen terveydenhuollossa edellyttää, että syömishäiriöistä ja syömishäiriöoireilun moninaisuudesta puhutaan enemmän ja puretaan syömishäiriöihin liitettyjä, tunnistamista hankaloittavia ennakkokäsityksiä. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan lisää koulutusta syömishäiriöoireiden moninaisuudesta ja hoitovaihtoehdoista.

Syömishäiriöön sairastutaan usein nuorina tai nuorina aikuisina ja siksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenteleville on tärkeää välittää tietoa syömishäiriöiden yleisyydestä ja oireiden moninaisuudesta. Erityisen tärkeänä kohderyhmänä pidettiin tutkimusartikkelin mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltajia kaikilla eri koulutusasteilla.

Syömishäiriöliitto välittää tietoa syömishäiriöistä

Tämä tutkimusartikkeli vahvisti monilta osin käsitystämme syömishäiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjautumisen kipupisteistä. Syömishäiriöliitto kiittää, kuittaa ja jatkaa työskentelyä sen eteen, että syömishäiriötietoa saadaan vietyä sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan!

***

Tutkimusartikkeli kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Muita kirjoituksia samasta aiheesta