Näin kohtaat syömishäiriötä sairastavan henkilön
Syömishäiriöpäivillä 2025 esitettiin kysymys, jonka äärelle meidän jokaisen olisi syytä pysähtyä.
Oman puheenvuoronsa oli juuri pitänyt mentalisaatioon perehtynyt psykoterapian erityispsykologi ja integratiivinen kouluttajapsykoterapeutti, Gudrun Kristmannsdottir, kun joku yleisöstä tiedusteli, kuinka syömishäiriötä sairastavaa voisi auttaa, mikäli kyseessä on esimerkiksi ainoastaan 20 minuutin vastaanottoaika terveyskeskuksessa.
Periaatteessa tuo sama kysymys – tai tarkemmin sanottuna vastastaus siihen – on kuitenkin relevantti meidän kaikkien kohdalla. Myös terveydenhuollon ulkopuolella.
Syömishäiriötä sairastava haluaa tulla kuulluksi
Koska syömishäiriöiden monimuotoisuudesta puhutaan yhä liian vähän, suhtaudutaan kyseisen sairauden vakavuuteen toisinaan kyseenalaisesti. Mikäli syömishäiriöitä on tottunut tarkastelemaan vain tiettyjen määreiden ja mittareiden kautta, eikä niiden muodostamaa isompaa kokonaisuutta nähdä, jäävät syömishäiriöiden parissa kamppailevat ihmiset yksin ongelmansa kanssa.
Kuten Kristmannsdottir upeasti vastauksessaan korosti, on syömishäiriötä sairastavalle henkilölle tärkeintä tulla aina kohdatuksi ja kuulluksi täysin vilpittömältä pohjalta. Tieto sairauden olemassaolosta sekä sen luonteesta auttaa tukihenkilöitä pysymään jämäkköinä oirehdinnan suhteen, mutta sairastuneen näkökulmasta kyse on myös muusta. Oireilu palvelee sairastuneelle aina jotain tarkoitusta ja siitä luopumiseen kaivataan yhdessä rakennettua rohkeutta.
Avoimuus ja lempeys avainasemassa
Syömishäiriötä sairastavan kanssa jutellessa on tärkeää antaa tilaa sekä jokaisen omalle ainutlaatuisuudelle, että sairauden yksilölliselle ilmenemiselle. Oireiden tai syömishäiriöpuheiden kauhistelu ja provosointi voivat ylläpitää sairautta, kun taas vähättely saa sairastuneen sulkeutumaan yhä syvemmälle kuoreensa.
Koska syömishäiriön taustalla on usein pelkoja, on kohtaamisen aikana tärkeää suhtautua sairastavaan henkilöön mahdollisimman lempeästi ja avoimesti. Luottamuksen saa rakennettua vain vakuuttamalla sairastuneen siitä, että hän tulee keskustelun aikana ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Halu ymmärtää vie jo pitkälle
Kun kohtaa syömishäiriötä sairastavan henkilön, ei suurin merkitys ole siinä, kuinka paljon syömishäiriöistä tietää etukäteen. Olitpa sitten lääkäri tai vaikkapa sairastuneen sukulainen, on kaikista oleellisinta se, että sairastunutta haluaa ymmärtää, ja että häntä kohtaan osoittaa kiinnostusta. Siksi paras tapa aloittaa toisen auttaminen on suhtautua uteliaasti siihen, mitä syömishäiriöoireilu juuri kyseisen henkilön kohdalla tarkoittaa. Ja mikäli syömishäiriötä sairastavan ajatuksista kaipaa lisätietoa, sitä voi kysyä häneltä suoraan.
Erilaiset kysymykset, kuuntelu sekä motivoiva keskustelu lisäävät usein sairastuneen turvallisuudentunnetta, ja vaikka konkreettisia apukeinoja ei aina olisi tarjolla, on kohtaamistilanteessa tärkeintä suhtautua sairastavaan arvostavasti ja empaattisesti.
Lisätietoa syömishäiriötä sairastavan kohtaamisesta löydät muun muassa Syömishäiriöliiton vuonna 2018 julkaisemasta kohtaamisoppaasta.