Puhutaanko hetki vessa-asioista? – Turvallinen, toimiva vessa on ihmisoikeus!
Ootko muuten koskaan ajatellut, millainen vaikutus ympäristöissämme tarjolla olevilla vessoilla on siihen, miten päivämme sujuu? Uskallammeko lähteä kotoa? Voimmeko ruokailla riittävästi ja säännöllisesti tai tunnemmeko olomme turvalliseksi? Voisiko joissain tilanteissa syömisen välttämisen taustalla olla se, että ei voi tai uskalla mennä vessaan?
Ympäristön asenteet ja kulttuuri vaikuttavat meihin myös. Mitä ”normaaliin” ruumiintoimintaan ajatellaan kuuluvan? Mihin tilanteeseen tai kenen aiheuttamaksi esimerkiksi pieru sopii? Jos syömiseen kiinnittyy monenlaisia tunteita, pelkoja ja ennakkoluuloja, tilanne ei ainakaan helpotu ruuansulatuksen toisessa päässä. Ulostamisen tai virtsaamisen tarvetta on vaikea hallita. Niihin liittyy paljon haitallisiakin uskomuksia ja häpeää. Myös eri kulttuureissa vessakäynteihin liittyvät sopivaisuussäännöt voivat vaihdella suurestikin. Lisäksi vessajonossa epävarmuutta ja päänvaivaa voi tuottaa sukupuoli-identiteetti, menstruaatio, kehosuhde, kehon koko, erilaiset sairaudet tai vammat.
Syömiseen ja ruoansulatukseen liittyvät keholliset tapahtumat ovat luonnollinen juttu, joka yhdistää meitä kaikkia ihmisiä. Kehoihin ja niiden toimintaa liittyy myös paljon yksilöllisyyttä sekä erilaisia tarpeita ja haasteita. Esimerkiksi joskus vessaan pitää päästä heti eikä asia voi odottaa. Nämä ovat yhdenvertaisuuskysymyksiä ja sen tae, että kaikki meistä voivat kuunnella ja noudattaa kehon tarpeita.
Yksilötasolla on mahdoton vaatimus olla tietoinen aina kaikesta ympärillä, mutta on merkityksellistä suhtautua muihin ymmärtäväisesti ja kunnioittavasti. Yhteisöllisellä tasolla saavutettavuuden eteen tehdään töitä, mutta välillä toimenpiteet jäävät vaille aitoa asiakaslähtöisyyttä. Toimivuutta on mahdoton todeta testaamatta. Erityisesti julkisen ympäristön tulisi olla suunniteltu meidän kaikkien tarpeita varten. Esteettömäksi suunnitellut tilat palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä. Tapahtumissa, opiskelu- ja työympäristöissä vessatilojen käytettävyyden tulisi olla viihtyisyyden mittari. Erityisesti silloin, kun halutaan tarjota toimiva ruokailukokemus, nämä kuuluvat yhteen.
Yksilötasolla vessahuoliin voi vaikuttaa esimerkiksi
- huolehtimalla yhteisten tilojen siisteydestä
- normalisoimalla kehon toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niistä puhumista
- huomioimalla ihmiskehojen erilaisuus
Sensitiivisyys ei tarkoita hyssyttelyä vaan toisten huomioon ottamista. Vaikka leikiksi lyöminen ja huumori voi tuntua turvalliselta tavalta suhtautua hankalaan aiheeseen, kannattaa pohtia etukäteen onko pieruvitsin paikka oikea.
Lisää aiheesta:
Kun hätä on suurin, apu on kaukana – vessat osana esteetöntä julkista tilaa
Vessahäpeään ei havahdu, jollei se osu omalle kohdalle – tutkija kertoo, miksi asiasta pitäisi puhua enemmän | Kotimaa | Yle