Vaikeassa valikoivassa syömisessä voi olla kyse syömishäiriöstä nimeltä ARFID
Arfid-tyyppisestä oireilusta on puhuttu jo pitkään, mutta nyt syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (avoidant-restrictive food intake disorder, ARFID) on lisätty uusiin ICD-11 ja DSM-5 -tautiluokituksiin tunnistettuna syömishäiriödiagnoosina.
Pitkään jatkuessaan Arfid-tyylinen oireilu aiheuttaa kasvun ja kehityksen häiriöitä sekä merkittävää psykososiaalista haittaa ihmisen elämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Arfid-tyyppisen oireilun taustatekijät ovat moninaiset: taustalla tunnistetaan vahvaa periytyvää alttiutta ja kehityksellistä erityisyyttä, toisinaan taustalla vaikuttavat myös koetut pelottavat syömistilanteet.
Arfid-tyyppiselle syömishäiriölle ominaisia piirteitä ovat
- ruuan aistittaviin ominaisuuksiin liittyvä herkkyys (esim. aistien yli- tai aliherkkyys)
- syömisen seurauksiin liittyvät pelot (esim. oksentamisen tai tukehtumisen pelko)
- vähäinen ruokahalu tai vähäinen kiinnostus ruokaa tai syömistä kohtaan
Keskeinen erottava tekijä muihin syömishäiriösairauksiin verrattuna on, ettei kehonkuvan häiriö tai pyrkimys laihduttamiseen tyypillisesti kuulu syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö Arfidin oireisiin.
Syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriöön liittyy usein kroonisia sairauksia, mielenterveyden oireita sekä autismikirjon piirteitä. Ennen Arfid-diagnoosin asettamista on selvitettävä, vaikuttaako syömishaasteisiin muu syömishäiriö, somaattinen sairaus, mielenterveyden häiriö tai synnynnäinen tai kehityksellinen erityisyys.
Arfidia voidaan hoitaa
Arfidin hoito on oireenmukaista ja perustuu kehityksen, ravitsemustilan ja terveydentilan huolelliseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin. Hoidon tavoitteena on kasvun ja kehityksen turvaaminen, ymmärryksen lisääminen erilaisista syömisen esteistä sekä myönteisten syömiskokemusten lisääminen. Kuntoutumiseen liittyy myös ruokavalion hellävarainen asteittainen laajentaminen, siten että syömiseen liittyvät pelot lieventyisivät.
Myös läheiset tarvitsevat tukea
Arfidia sairastavan läheiset ovat usein keskeisessä asemassa tukemassa oireilevaa. Syömisen valikoivuus sekä syömiseen liittyvät pelot kuormittavat usein sairastavan rinnalla ja lähellä eläviä ihmisiä. Ammattilaisten tuleekin tarjota läheisille tietoa, tukea ja ohjausta sairastavan kanssa toimimiseen sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa sairastavan kuntoutukseen.