Lea Hautalan väitöstutkimus: syömishäiriöseula käyttöön kouluterveydenhuollossa

19.9.2018

Lea Hautala selvitti väitöstutkimuksessaan 15 – 16 -vuotiaiden nuorten syömishäiriöoireilun yleisyyttä, oireilun tunnistamista kouluterveydenhuollossa sekä oireiluun yhteydessä olevia tekijöitä. Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksesta tutun SCOFF-syömishäiriöseulan avulla joka viides nuorista raportoi syömishäiriöön viittaavista oireista. Ilman seulaa syömishäiriöoireilua tunnistettiin vain yhdellä kahdestakymmenestä. SCOFF-syömishäiriöseulan avulla syömishäiriöön sairastunut tai sairastumisriskissä oleva tunnistetaan siten viisi kertaa tehokkaammin kuin ilman seulaa.

Käypä hoito -suosituksen ohjeistus on nykyään, että seulonta kohdistetaan niihin yksilöihin, joiden jo epäillään sairastavan syömishäiriötä. Hautala ehdottaa tutkimuksensa perusteella, että SCOFF-syömishäiriöseula liitettäisiin osaksi kaikkien nuorten vuosittaisia terveystarkastuksia, jotta ilman seulaa tunnistamatta jääneet oireilut tunnistettaisiin ja oireiluun voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain.

Syömishäiriöoireilun yleisyys

Hautalan tutkimuksesta saadaan myös arvokasta tietoa syömishäiriöiden yleisyydestä. Tutkimukseen osallistuneet olivat tutkimuksen alussa 15 – 16 -vuotiaita ja syömishäiriöoireista raportoi tytöistä joka neljäs ja pojista joka seitsemäs. Vuotta myöhemmin oireilevia oli edelleen noin puolet edellä mainituista. Neljän vuoden kuluttua oireilua oli edelleen tytöistä puolella ja pojilla joka kuudennella niistä, jotka alunperin olivat oireista raportoineet.

Väestötasolle suhteutettuna tämä tarkoittaa, että myöhäismurrosikäisistä (n. 20-vuotiaista, toim. huom.) noin joka kymmenennellä tytöllä ja kahdella pojalla sadasta on pitkittynyttä syömishäiriöön viittaavaa oireilua. Noin joka toisella heistä oireilun monimuotoisuus viittaa nuoren sairastuneen syömishäiriöön.

SYLI pohtii

Syömishäiriöön sairastutaan yleisimmin murrosiässä, kuten Hautalakin väitöstiedotteessaan kertoo. Me SYLIssä haluamme kuitenkin muistuttaa, että sairastua voi minkä ikäisenä tahansa ja että murrosikäisenäkin sairastunut on sairauden pitkäkestoisen luonteen vuoksi usein aikuinen sairastava. Varsinkin jos syömishäiriöoireilu jää tunnistamatta, kuten sekä aikaisemman tutkimuksen että Hautalan väitöstutkimuksen mukaan käy.

Olisiko SCOFF-syömishäiriöseula siten tarkoituksenmukaista ottaa kouluterveydenhuoltoa laajemmin käyttöön terveystarkastuksissa myös opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa?

Lisätietoja

Lea Hautalan väitöskirja Eating Pathology – A Challenge in School Health Care tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 14.9.2018. Väitöskirja on julkaistu sähköisenä täällä.

Muita kirjoituksia samasta aiheesta