Kuvassa iso auringonkukka kesäisessä maisemassa.

ACE:t eli lapsuusajan haitalliset kokemukset – syömishäiriöiden ja muiden sairauksien taustalla

10.6.2021

Sairauksien hoidossa keskitytään usein näkyvien, siinä hetkessä ilmeneviin oireisiin. Hoidossa ei ehkä ole riittävästi resurssia tai ymmärrystä tutustua sairauden taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Näin on valitettavan usein myös syömishäiriöiden kohdalla.

ACE-tutkimus on tehnyt uraauurtavaa työtä sen eteen, että uskallettaisiin nähdä sairauksien ja ilmiöiden taakse ja ymmärtää kokonaisvaltaisemmin fyysistä ja psyykkistä terveyttä kääntäen katseen jo lapsuusajan kokemuksiin ja stressin biologiaan.

ACE:t eli lapsuusajan haitalliset kokemukset

ACE:t – tuttavallisemmin ”eissit” – ovat viime aikoina nousseet esiin yhä useammin myös Suomessa. Uudesta asiasta ei ole kyse, sillä ACE-tutkimusta on aloiteltu Yhdysvalloissa jo toistakymmentä vuotta sitten.

Lyhenne ACE tulee sanoista Adverse Childhood Experiences, eli lapsuusajan haitalliset kokemukset. ACE-kokemukset jaetaan karkeasti kolmeen eri luokkaan:

  1. lapseen kohdistuva väkivalta (fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen)
  2. laiminlyönti (fyysinen, psyykkinen) sekä
  3. perheen monimuotoiset ongelmat (vanhempien ero, väkivallan todistaminen, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, vankeustuomio)

Väestötasolla lapsuusajan haitalliset kokemukset ovat hyvin yleisiä, sillä noin kahdella kolmasosalla on vähintään yksi ACE-kokemus ja noin puolella on kaksi tai enemmän.

Yksinkertaistettuna ACE-tutkimus tuo esiin sitä, että lapsuudessa koetut haitalliset tapahtumat jättävät kehoon ja mieleen muistijälkiä, jotka myöhemmin altistavat erilaisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille. Haitallisten kokemusten vaikutus ihmisen mielenterveyteen kuulostaa varsin loogiselta ja ihan arkijärjellä ymmärrettävissä olevalta. ACE-tutkimus on todistanut kuitenkin myös merkittäviä tilastollisia yhteyksiä ACE-kokemusten ja fyysisten sairauksien, kuten sydänsairauksien ja syöpien, välillä.

Tutkimus osoittaa, ettemme voi puhua fyysisistä tai psyykkisistä oireista vain yksittäisinä, irrallisina asioina. Ihminen on kokonaisuus, josta ei voi valita vain fyysistä puolta hoidettavaksi.

Entä ACE:t ja syömishäiriöt?

Nykytutkimuksen valossa tiedetään, että syömishäiriöiden taustalla on merkittävän paljon turvattomuutta: noin joka kolmas syömishäiriötä sairastavista kantaa mukanaan kokemusta lapsuudenaikaisesta väkivallasta ja noin joka toinen seksuaalisesta väkivallasta. Lapsuudessa koetut haitalliset tapahtumat ja kehitykselliset traumat näkyvät usein aikuisiässä negatiivisena suhtautumisena itseen, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.

Turvattomuuden kokemus ja siihen liittyvä toksinen stressi eivät ole vain psyykkisiä kokemuksia, vaan ACE-tutkimus on osoittanut näiden kokemusten muokkaavan ihmisen biologiaa solutasolla asti.

Omien stressireaktioiden ja turvattomuuden kokemuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Arjessa nämä voivat näkyä esimerkiksi ympäristön jatkuvana tarkkailuna ja taipumuksena tulkita neutraalikin tilanne uhkaavaksi. Kasaantuneet ACE-kokemukset hankaloittavat usein itsesäätelyä sekä tavallista kanssakäymistä muiden kanssa. On tärkeää kuitenkin muistaa, ettei mikään yksittäinen asia tai tapahtuma aiheuta kenenkään syömishäiriötä, vaan sen kehittymiseen vaikuttavat niin biologiset, psykologiset, sosiaaliset kuin kulttuurisetkin tekijät.

Uteliaisuuden, hyväksynnän ja ymmärryksen kautta kohti toipumista

ACE-kokemusten tiedetään lisäävän monenlaista fyysistä ja psyykkistä sairastavuutta, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Ihmisillä on mieletön kyky selvitä hyvinkin vaikeiden kokemusten kanssa. Tärkein ihmistä suojaava tekijä on myös se, joka voi pahiten haavoittaa: ihmissuhteet. Ystävien, läheisten ja yhteisön tuki suojaavat ja tukevat haitallisista kokemuksista toipumista merkittävästi.

Joillekin haitallisten kokemusten seurauksena voi syntyä positiivisia piirteitä, kuten sitkeyttä, empatiakykyä ja suojelunhalua.

Omia lapsuusajan haitallisia kokemuksia ei siis tarvitse ”voittaa”. Kokemusten unohtamisen tai syyllisten etsimisen sijaan voitaisiin uteliaasti pysähtyä kokemusten äärelle ja hyväksyä ne osaksi omaa polkua. Ymmärrys omasta taustasta voi auttaa tunnistamaan laukaisevia tekijöitä, toimimaan niiden kanssa sekä lisäämän itsemyötätuntoa ja toivoa toipumisesta.

Lapsuusajan haitallisia kokemuksia tapahtuu koko ajan ja kaikkialla

Meille Syömishäiriöliitossa kokonaisvaltainen lähestymistapa ihmisyyteen ja terveyteen kuulostaa päivänselvältä. Siksi herääkin kysymys: miksi kyseessä on vielä niin uudehko ja myös paljon vastustusta aiheuttanut asia? Lastenlääkäri Nadine Burke Harrisin sanoin:

”Kun kaiken vie solutasolle, biologisten mekanismien tasolle, silloin kyse on jokaisesta meistä. Me olemme kaikki yhtä herkkiä ja avun tarpeessa, kun haitalliset kokemukset iskevät, ja tätä kaikki eivät halua kuulla. Jotkut haluavat ottaa vähän välimatkaa asiaan ja teeskennellä, että kyseessä on vain köyhiä koskeva ongelma. Toiset puolestaan haluavat omia koko asian itselleen sanoen: ”Tämä tappaa ihmiset ympärilläni”, mutta samalla he tarkoittavat myös, että se tappaa enemmän minun läheisiäni kuin sinun.”  (Harris, N. Syvälle ulottuvat juuret. 2019.)

Kun puhutaan niin haavoittuvasta ja herkästä kohderyhmästä, kuin lapsista, on inhimillistä haluta kääntää katseensa muualle, sillä totuuden kohtaaminen satuttaa, vihastuttaa ja surettaa. Todellisuus on kuitenkin se, että lapsuusajan haitalliset kokemukset eivät tapahdu ”jossain muualla” tai ”jollekin muulle”.

Alkuperäinen Fellitin ja Andan ACE-tutkimus tehtiin 90-luvun loppupuolella San Diegon keskiluokkaisten parissa, jolloin tutkimuksiin osallistuneista 70% oli valkoihoisia ja 70%:lla oli vähintään alempi korkeakoulututkinto. Tuloksena oli se, että 2/3 väestöstä oli vähintään yksi ACE-kokemus ennen 18 vuoden ikää. Myöhemmät tutkimukset ovat varmentaneet löydökset yhä uudelleen ja uudelleen.

Lapsuusajan haitallisia kokemuksia tapahtuu koko ajan, jokaisen meidän lähipiirissä, ja siksi ACE-tietoisuuden leviäminen on niin tärkeää.

Iiris Pitkäjärvi
toiminnanohjaaja
Pohjois-Suomen SYLI-keskus

***

Lisää luettavaa aiheeseen liittyen:

Arkistot

Archives

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta