Älä riko urheilua – kunnioita kehorauhaa

Kuvassa tennispallo, jota ihmisen sormi tasapainottelee verkon päällä.
22.8.2022

Muistatteko vielä loppukevään kohua, joka liittyi lasten fitnesskisoihin? Aihe suivaannutti meidät kirjoittamaan yhdessä Suomen urheiluravitsemuksen asiantuntijat ry:n kanssa mielipidekirjoituksen liittyen ulkonäköpaineisiin lasten ja nuorten urheilussa. Nuoren urheilijan ulkonäköpaineet voivat vaarantaa terveyden -otsikkoa kantava mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin sanomissa kesäkuussa. Alla oleva teksti on kirjoitettu edellä mainittua mielipidekirjoitusta pohjana käyttäen.

Varsinkin viime viikkojen suomalaisen urheilumenestyksen ja siihen liittyvän uutisoinnin myötä aihe tuntuu taas ajankohtaiselta.

***

Lasten fitnesskisoja ei tule, mutta riittääkö se? Meidän mielestämme ei riitä. Lasten fitnesskisoihin liittyvä keskustelu paljasti urheilun ongelmakohtia, joita yksien kisojen peruminen ei ratkaise.

Fitnesslajeja edustavat tahot normalisoivat kehon arvostelua ja häiriintynyttä syömistä

Lasten fitnesskisoja vastustivat sekä lajin sisällä toimivat että esimerkiksi terveydenhuoltoa edustavat ammattilaiset. Fitnesskisoissa merkittävässä roolissa on kehon ja ulkonäön arvostelu tiettyjen kriteerien perusteella, eikä sitä pidetty sopivana kasvuikäisille lapsille ja nuorille. Kilpailukunnon tavoitteluun liittyvää joustamattomuutta suhteessa syömiseen ja harjoitteluun pidettiin myös ongelmallisena mallina lapsille.

Fitnesslajien harrastajien, valmentajien ja kilpailijoiden vastustus ja kauhistelu tuntuu Syömishäiriöliiton mielestä ristiriitaiselta. Lajia edustavat tahot normalisoivat jatkuvasti ulkonäön ja kehon kommentointia sekä häiriintynyttä syömistä omalla toiminnallaan – usein myös isolla somenäkyvyydellään. Kaikki se vaikuttaa väistämättä myös lapsiin ja nuoriin, vaikka vain aikuiset kilpailisivat.

Puhumattakaan siitä, että nykyään fitnesskisoihin saa osallistua jo sinä vuonna kun täyttää 16. Vain aikuiset eivät siis kilpaile tälläkään hetkellä.

Kehon arvostelulle nollatoleranssi – lajista riippumatta

Esiin nousseet ongelmakohdat eivät rajoitu yksin fitnesslajeihin. Haluaisimmekin muistuttaa kaikkia urheilun parissa toimivia lajista riippumatta seuraavista asioista aiheeseen liittyen:

Lasten ja nuorten kehotyytymättömyys on  lisääntynyt viime vuosina osittain sosiaalisen median lisäämien ulkonäköpaineiden ja vertailemisen vuoksi. Etenkin nuorilla urheilijoilla tämä näkyy ahdistuksen ja epävarmuuden lisääntymisenä, kun kulttuurimme ulkonäköihanteet ovat ristiriidassa niin kehon luontaisen kuin eri urheilulajien kannalta optimaalisen kehon koon kanssa.

Sosiaalisessa mediassa urheilijoiden kohtaama kehon arvostelu on harmillisen yleistä, mutta sitä tapahtuu myös muualla, sekä lajin sisällä että ulkopuolisten toimesta. Pahimmillaan urheilijoiden menestymättömyyden syitä saatetaan julkisesti spekuloida kehon ulkomuodon perusteella.

Arvostelu saattaa merkittävästi vaikuttaa urheilijoiden kehosuhteeseen: siihen minkälaisia ajatuksia, käsityksiä ja tunteita he liittävät omaan kehoonsa. Kehon kommentointi ja arvostelu ei ole vahingollista vain arvostelun kohteelle, vaan vaikuttaa kaikkiin, jotka keskustelua seuraavat.

Kehosuhteen haasteiden on todettu olevan voimakkaasti yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, syömisen oireiluun ja syömishäiriöihin. Erilaiset syömisen häiriöt ovatkin urheilijoilla yleisiä – urheilijan sukupuolesta, lajista ja iästä riippumatta.

Urheilumaailman vahingolliset rakenteet ovat viime aikoina alkaneet puhuttaa monien eri urheilulajien yhteydessä. Kehon ja ulkonäön kommentointi on yksi niistä. Meitä Syömishäiriöliitossa mietityttää, eikö kehon arvostelemiselle pitäisi liikkumisessa ja urheiluharrastuksissa olla nollatoleranssi samalla lailla kuin kaikelle muullekin epäasialliselle käyttäytymiselle?

Fitnesslajeihin liittyen: Miksi ulkonäön ja kehon kommentointiin keskittyvä laji ylipäätään on olemassa? Mitä fitness-lajeista jäisi jäljelle, jos nollatoleranssi kehon arvostelulle toteutuisi?

Sokerittomuus ei ole terveellistä eikä suorituskykyä tukevaa vaan tyypillinen häiriintyneen syömisen oire

Fitnesslajien luoma mielikuva ”terveellisyydestä” syömisessä ei ole sitä, mihin urheilijoiden ravitsemuksessa yleisesti ottaen tulisi pyrkiä. Äärimmäisen terveelliseksi mielletyn tai muuten tarkkaan suunnitellun ruokavalion kurinalainen noudattaminen, kaloreiden laskeminen tai tiettyjen ravintoaineiden kuten sokerin, ylipäätään hiilihydraattien tai rasvan karsiminen ruokavaliosta ei ole terveellistä eikä suorituskykyä tukevaa syömistä vaan urheilijoille tyypillisimpiä häiriintyneen syömisen oireita.

Häiriintyneeseen syömiseen liittyy usein myös ahmimista, salaa syömistä ja oksentamista tai muita kompensointikeinoja. Myös urheilijoilla.

Syömisen häiriintymistä esiintyy kaikenkokoisilla ja -painoisilla urheilijoilla lajista riippumatta ja se on koosta ja painosta riippumatta aina haitallista. Lieviksikin määritellyissä tapauksissa energiansaanti on usein riittämätöntä, ja jo yksin sillä on suoria haitallisia vaikutuksia urheilijan terveyteen, kehitykseen, suorituskykyyn ja palautumiseen. Nuorilla urheilijoilla vaarantuvat myös normaali kasvu ja kehitys.

Syömisen häiriintymistä ei voi tunnistaa eikä ehkäistä painoa seuraamalla. Itseasiassa päinvastoin: painon seuraaminen altistaa syömisen häiriintymiselle ja kehosuhteen ongelmille, ei ennaltaehkäise niitä.

Kehorauhan kunnioittaminen sen sijaan on tärkeää ihan kaikenikäisten ja erityisesti lasten ja nuorten urheilussa.

Kohti terveempää urheilua?

Syömishäiriöliitto on mielellään mukana kehittämässä terveempää urheilua ja miettimässä keinoja, miten syömisen häiriintymistä ja kehojen arvostelua normalisoivia rakenteita voidaan muuttaa.

Yhteydenotot:
Katri Mikkilä, asiantuntija, Syömishäiriöliitto – SYLI

040 558 5262

***

Alkuperäiset Ylen uutisoinnit, joihin tekstissä viitataan:

Arkistot

Archives

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.