ARFID -kun ruoka pelottaa, inhottaa tai ei kiinnosta

ARFID on syömishäiriö, jolle ominaista on hyvin rajoittunut ja valikoiva syöminen. Se on melko tuore syömishäiriödiagnoosi, jota ei nykyisessä suomalaisessa tautiluokituksessa vielä edes ole. ARFID tulee sanoista Avoidant Restrictive Food Intake Disorder. ARFID:iin liittyy 1-3 syömiseen ja ruokaan liittyvää ongelma-aluetta: Valikoiva syöminen, vähäinen ruokahalu ja/tai syömisen seurausten pelko.

Heti alkuun on hyvä muistuttaa, että kaikki valikoiva syöminen ei ole ARFID:ia. Lievä valikoivuus ja hidas tai huono syöminen on pikkulapsilla täysin normaalia ja useimmiten vain ohimenevä vaihe. Jos lapsen kasvu ja kehitys jatkuu normaalina, ei ole syytä huoleen.

Milloin siis voidaan puhua ARFID:ista?

ARFID:iin liittyy syömisen ja ruokailun ongelmat, jotka ilmenevät pitkäaikaisena tai pysyvänä vaikeutena tyydyttää henkilön ravitsemukselliset ja/tai energian saannin tarpeet. Tila ilmenee yhdellä TAI useammalla seuraavalla tavalla:

• Merkittävä painon lasku; kasvuikäisellä kasvun hidastuminen tai omalta painokäyrältä putoaminen
• Merkittävät puutokset ravitsemustilassa (esim. vitamiinien, valkuaisaineiden, raudan, kalkin ja muiden hivenaineiden puute)
• riippuvuus suun kautta nautittavista lisäravinteista tai ruokintaletkusta
• huomattava psykososiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen

Miten ARFID näkyy arjessa?

Tyypillistä on erilainen välttämiskäyttäytyminen ja se, että syöminen ahdistaa. Henkilön voi olla vaikea syödä erityisesti muiden ihmisten kanssa tai vaikeaa syödä kodin tai tutun ympäristön ulkopuolella. Tietyt äänet, kuten vaikka toisten syömisäänet saattavat olla häiritseviä, ruoka halutaan syödä tietyltä lautaselta, tietyn malliseksi pilkottuna, syödään vain tietyn värisiä ruokia, ruoka-aineet eivät saa koskettaa toisiaan tai tiettyjen rakenteiden syöminen on vain kerta kaikkiaan mahdotonta. Tilanne on läheisille, usein varsinkin vanhemmille, hyvin kuormittavaa. ARFID-lapsen kanssa eivät päde samat säännöt kuin mahdollisesti perheen muiden lasten kanssa.

Miten tukea ARFID:ia sairastavaa arjessa?

Kaikkein tärkeintä on muistaa myötätunto sairastavaa kohtaan. Valikoivuus ei ole valinta. ARFID:illa oireilevan ihmisen syömistä ei rajaa tietynlaisen kehon tavoittelu, vaan ruoan maku, tuoksu, rakenne tai suutuntuma. Sairastava ei ole nirso omasta tahdostaan, hän ei vain pysty. Syyllistäminen, pakottaminen ja painostaminen ei auta. Usein syöminen on helpompaa, jos annoksen saa koota itse ja tarjolla on aina jotakin tuttua ja turvallista ruokaa.

Jos ei ole kyse aivan pienestä lapsesta, paras keino on kysyä, mitkä ruoat ovat sellaisia, joita on helppo syödä. Mikä lämpötila tai rakenne olisi helpoin? Mitkä ruoat ovat sellaisia, joita hän voisi ajatella maistavansa? Hyvä on myös tiedostaa, että matka maistamiseen voi olla pitkä. Se vaatii lukuisia altistuksia; haistamista, tunnustelua, lautasella sietämistä ennen kuin ruoka mahdollisesti päätyy suuhun asti.

Mistä apua ARFID:iin?

Jos valikoiva syöminen alkaa häiritä arkista elämää, on hyvä hakea apua. On tärkeää tunnistaa neuropsykiatriset piirteet ja mahdolliset kehitykselliset häiriöt, jotka vaativat muuta hoitoa. Ruokavalion riittävyys on hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutilla. Ravitsemusterapeutti voi auttaa arvioimaan ruokavalion monipuolisuutta ja riittävyyttä ja auttaa laajentamaan sitä ja arvioida mahdollisten ravintolisien tarpeen, jotta vältyttäisiin kasvun ja kehityksen ongelmilta. Toimintaterapeutit ja puheterapeutit voivat auttaa syömisongelmien kanssa. SOS-syömisterapia on menetelmä, joka on kehitetty juuri tämän tyyppisiä ongelmia varten.

ARFID:iin on kehitteillä useita eri psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä. Terapioiden tavoitteena on ruokaan liittyvien pelkojen hoitaminen tai ruokavalion hellävarainen laajentaminen. ARFID:in taustalla voi olla myös traumaattinen syömiskokemus, esimerkiksi allerginen reaktio, tukehtumisen pelko, tai aiemmat voimakasta pahoinvointia aiheuttaneet lääkkeet tai hoidot.

Periytyykö ARFID? Liittyykö se autismikirjoon? Mitä muuta tutkimustieto kertoo?

ARFID:in periytyvyydestä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, mutta alttiutta periytyvyyteen vaikuttaisi olevan. ARFID:illa vaikuttaa myös olevan linkki neuropsykiatriseen oireiluun. Valtaosalla autismikirjon ihmisistä esiintyy valikoivaa syömistä. Autismikirjon syömisvaikeudet liittyvät usein aistiprosessoinnin ja havaitsemisen häiriöihin ja syömisvaikeudet näyttävät olevan hyvin pitkäkestoisia.

Tutkimus ARFID:in ympärillä käy kuumana, joten uutta tietoa saadaan koko ajan. Kun tietoisuus lisääntyy, tullaan ongelma myös tunnistamaan entistä paremmin. Käsitys sairaudesta ja sen hoitomenetelmistä tulevat muuttumaan ja kehittymään.

Lopuksi

ARFID ei ole valinta, se ei ole nirsoilua, eikä kenenkään syy. Ominaisuutta ei voi tahdonvoimalla, painostamalla tai lahjomalla muuttaa. Oireilu on raskasta niin sairastavalle itselleen kuin läheisille. Apua kannattaa hakea.

Vuoden 2022 aikana ARFID-teemaan liittyen on tulossa Syömishäiriöliiton webinaareja ja vanhempien oma vertaisryhmä. Seuraa Syömishäiriöliiton viestintää, niin pysyt ajan tasalla.

Blogiteksti perustuu Anna Keski-Rahkosen Etelän-Sylin kanssa järjestämään luentoon 31.8.2021. Anna Keski-Rahkonen on mielenterveyden professori Helsingin yliopistossa.

Luentotallenne löytyy Etelän-Sylin Youtube-kanavalta

Mirva Korpela
läheistyöntekijä
Syömishäiriöliitto – SYLI ry

***

Aiheesta lisää muualla:

• Maudsleyn menetelmä – syömishäiriöiden perhepohjainen hoito: ARFID: nirsoilun ja huonon syömisen taustalla voikin olla syömishäiriö (maudsleyperheet.blogspot.com)
• SOS-syömisterapia (<13-vuotiaat)
• Tutkimusartikkeli perhepohjaisesta hoidosta (FBT)
• Tutkimusartikkeli läheisten ja vanhempien ohjauksesta
• Tutkimusartikkeli autismikirjon MEAL-ohjelmasta
• Yle akuutti: Kun lapsi ei syö
• Syömishäiriötä sairastavissa erottuu ryhmä, johon mikään hoito ei tunnu tehoavan – Anoreksia ja autismikirjo kytkeytyvät toisiinsa, ja nyt alkaa selvitä, mistä on kyse (HS tilaajille)
• Tällainen on uusi syömishäiriö arfid, jonka kuviteltiin aiemmin olevan vain lasten ongelma (HS tilaajille)
• 26-vuotias Mira Kinnala voi olla päiviä syömättä, koska hän pelkää ruokaa (Yle)
• Webinaaritallenne: Käytännön vinkit lapsiperheen Arfid -arkeen, ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen (Syömishäiriöliiton YouTube-kanava)