Helpottaako vaikeuspuhe syömishäiriöstä toipumista?

Syömishäiriöstä toipumiseen ei ole yhtä etenemisen tapaa, suuntaa tai aikaa. Keinot ja järjestys, jolla keinoja toteutetaan, eivät ole suoraan sovitettavissa jokaisen parantumisen tueksi. Syömishäiriöoireilu ja kokemus syömishäiriöstä on yksilöllinen. Toipumisen eteneminen riippuu esimerkiksi siitä, millaiset asiat yksilö kokee haastavammiksi ja millaiset helpommiksi toteuttaa.

Syömishäiriöstä toipuminenkaan ei tapahdu tyhjiössä

Syömishäiriöstä toipumisen taival koetaan usein aika sotkuiseksi eikä suinkaan suoraviivaisesti eteneväksi. Yhtä lailla kuin syömishäiriöön sairastuminen ei tapahdu tyhjiössä, ei tapahdu syömishäiriöstä toipuminenkaan: vuorovaikutus muun maailman kanssa vaikuttaa siihen, millaisin askelein toipumisen tiellä etenee.

Esimerkiksi:

• yhdelle on helpompaa uskaltautua syömään erilaisia ruokia, mutta vaikeampaa luopua esimerkiksi liikkumisoireilusta. Toiselle on helpompaa luopua liikkumisoireilusta, mutta vaikeampaa hyväksyä kehon muuttumista.

• Kolmannelle on helpompaa alkaa syömään sosiaalisissa tilanteissa, mutta vaikeaa luopua kompensointikeinoista. Neljännelle on helpompaa höllentää otetta ateriasuunnitelman sisällön noudattamisesta, mutta vaikeampaa luopua tarkoista ruoka-ajoista jne.

 

Mitä jos toipuminen tuntuukin helpommalta kuin oli osannut odottaa?

Sairastavan voikin olla vaikea hyväksyä, jos jokin toipumista edistävä muutos tuntuukin helpommalta kuin ennalta oli ajatellut. Jos toipuminen ei joltain tai miltään osin tunnukaan pirullisen vaikealta, voi esimerkiksi tunne epäonnistumisesta koittaa ottaa valtaa.  Tällöin toipumisessa etenemisen himmailu saattaa alkaa houkuttaa, mikä on syömishäiriön luonteeseen kuuluva piirre.

Tunteeseen epäonnistumisesta voi syömishäiriön luonteen kanssa yhdessä vaikuttaa se, että puhe koskien syömishäiriöstä toipumista virittyy helposti melko vaikeus- ja haastavuuskeskeiseksi. Edelliseen todetessa ei ole missään nimessä tarkoitus kiistää, etteikö toipuminen olisi raskasta ja kävisi kokopäivätyöstä!

Voidaan kuitenkin pohtia, helpottaako vaikeuspuhe syömishäiriöstä toipumista. Se voi nimittäin luoda oletuksen siitä, että kaiken on tunnuttava kamppailulta, jotta toipumisen toteuttaa “oikein”.

On tärkeää huomioida, että mikäli toipumisen kokeekin vaivattomammaksi oletuksiin nähden, ei tällaisesta tarvitse kokea huonommuutta. On tärkeää, että kunkinlainen kokemus tulisi tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Ei nimittäin ole olemassa mitään sääntöä, jonka mukaan toipumisen tulisi tuntua joltakin tietyltä. Tärkeintä on, että toipumassa olevaa tuetaan kokonaisvaltaisessa muutoksessa, jota hän syömishäiriöstä parantuessaan käy läpi.

 

Anna Penttilä
viestintäkoordinaattori
Syömishäiriöliitto – SYLI

***