Kehoteknologioiden käytön haittapuolesta

5.5.2022

Erilaisten aktiivisuutta, sykettä, unta ja palautumista tarkkailevia laitteita kaupitellaan lähtökohtaisesti positiivisessa tai ainakin neutraalissa sävyssä. Kauhean usein ei törmää uutisointiin siitä, millaisia haittavaikutuksia kyseisten kehoteknologioiden käytöllä voi olla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö haitallisia vaikutuksia voisi olla ja olisi. Tässä kirjoituksessa kehoteknologioiden käytön tarkastelu on rajattu haitallisten vaikutusten näkökulman pohtimiseen ja esittämiseen. Keskittymällä tähän näkökulmaan ei kuitenkaan ole tarkoitus kieltää tai vähätellä yksilöllisesti koettuja mieluisia vaikutuksia, joita kehoteknologioiden käytön ajattelee mahdollistaneen.

Mitä kävisi yleiselle kehoteknologioiden käytön ilmapiirille, jos näiden erilaisten aktiivisuuden, levon ja syömisen tarkkailuun tarkoitettujen vapaa-ajan mittareiden käytön todettaisiin olevan hyvinvoinnille haitallisia? 

Tutkimusnäkökulma

  • Erään tutkimuksen mukaan painon ja kehon muodon huolet sekä painon tarkkailuun liittyvien sovellusten käyttö on yleistä aikuistuvilla, n. 22 –vuotiailla naisilla ja miehillä.  
  • Fyysisen aktiivisuuden ja ruokavalion seurantaan keskittyneiden sovellusten käyttö (esim. FitBit ja MyFitnessPal) oli yhteydessä erilaisiin painon kontrolloinnin ja lihasten rakentamisen toimintamalleihin, kuten steroidien käyttöön, treenaamiseen, paastoamiseen,  ”tyhjentäytymisen” (purging) menetelmiin (joita voivat olla esimerkiksi nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeiden käyttö sekä oksentaminen)  ja ruokatottumusten muuttamiseen. 
  • Tutkimustulokset ovat yhtäpitäviä laadullisten tutkimusten kanssa, joista käy ilmi, että syömishäiriöitä sairastaneet uskovat fyysisen aktiivisuuden ja ruokavalion seurantaan keskittyneiden sovellusten myötävaikuttaneen syömishäiriön kehittymiseen. 

Vaikka kyseinen tutkimus keskittyi tiettyyn ikäryhmään, ei tästä jämptisti voi päätellä, etteikö muunkin ikäisillä, samanlaisten tai samantyylisten sovellusten käyttäjillä voisi ilmetä kuvatunlaisia kehon kontrolloinnin piirteitä. Lisäksi tutkimuksessa kuvatut kontrollointimenetelmät ja toimintamallit ovat tyypillistä myös syömishäiriökäyttäytymisessä.

Keille kaikille vastuu ulottuu?

Onko ainoastaan kehoteknologioiden käyttäjillä vastuu mahdollisista haitallisista seurauksista? Vai oliisko jo terveyden- ja hyvinvoinnin alan ammattilaisten syytä miettiä, mitä haitallisia seurauksia laitteen käytöllä yksilölle voi olla, ennen kuin niiden käyttämistä suositellaan? 

Kestääkö hyvinvointialan kehoteknologiamarkkinat kriittistä tarkastelua? Voidaanko kehoteknologiat todella esittää helppona ja lähtökohtaisesti kaikille soveltuvana keinona edistää terveyttä? Missä ovat kehoteknologialaitteiden myyntipakettien varoitustarrat, jotka ilmaisevat, että käytöllä voi olla hyvinvointia haittaavia vaikutuksia? 

Arkipäiväistyneen käytön ongelmallisuus

On syytä ottaa vakavasti tosissaan se näkökulma, että kehoteknologioiden arkipäiväistynyt käyttö ei ole ongelmatonta. Arkipäiväistymisen ongelmallisuuteen sisältyy esim. se, että syömishäiriöoireilulle tyypillisen käyttäytymisen vahingollisuus jää tunnistamatta. Allekirjoittanut on aika vakuuttunut siitä, että arkipäiväistynyt mittarointi vaikuttaa myös siihen, miten syömishäiriöoireilu muuntuu, saa ns. oikeutuksen ja siten jää piiloon.  

 

Anna Penttilä

viestintäkoordinaattori

Syömishäiriöliitto – SYLI

 

 

Arkistot

Archives

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.