Läheisten reaktiomallit syömishäiriö

Läheisten reaktiomallit syömishäiriöstä toipumisen tukena – osa 3

21.10.2019

Syömishäiriöiden yhteydessä puhutaan harvemmin eläimistä. Tämä ja kaksi edellistä blogitekstiä ovat kuitenkin omistettu eläimille. Meduusalle, strutsille, kengurulle, terrierille, sarvikuonolle, bernhardinkoiralle ja delfiinille.

Eläimet ovat metaforia ja kuvaavat erilaisia reaktiomalleja, joita syömishäiriötä sairastavien läheisillä voidaan tunnistaa. Eläinmetaforat ovat peräisin syömishäiriöiden perhepohjaiseen hoitoon keskittyvästä Maudsley-menetelmästä. Maudsley-menetelmään pääsee tutustumaan täällä.

Eläinmetaforat toimivat lähes kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, ja jokainen tunnistaa niistä itsensä. Erityisen merkityksellisiä metaforat ovat syömishäiriötä sairastavan tukemisessa sekä oman käytöksen ja reaktioiden ymmärtämisessä.

Vuorovaikutuksen ansat

Läheisten on tärkeä ymmärtää, että syömishäiriö saa sairastuneen käyttäytymään järjettömiltä tuntuvilla tavoilla. Syömishäiriön voi nähdä etenkin sairauden alkuvaiheessa sairastuneesta erillisenä asiana. Näin sen aiheuttamaa käytöstä on helpompi sietää ja ymmärtää.

Läheinen reagoi syömishäiriökäyttäytymiseen usein vaistomaisesti. Sairastuneen kritisointi tai syyttely tai toisaalta mukautuminen syömishäiriökäyttäytymiseen eivät tue toipumista. Eläinmetaforien kautta vuorovaikutusta sairastuneen kanssa on mahdollista muokata tietoisesti toipumista tukevaan suuntaan. Kukaan ei kuitenkaan reagoi pelkästään yhdellä tavalla tai ole yksi tietty eläinmetafora. Läheisten toiminta ja reaktiot voivat vaihdella tilanteesta toiseen, ja sama henkilö voi käydä läpi monta reaktiomallia lyhyessäkin ajassa tai reagoida erilaisiin tilanteisiin eri eläinmalleilla.

Seuraava blogiteksti käsittelee bernhardilaista ja delfiiniä.

 

Bernhardilaisläheinen – turvaa ja lämpöä

Bernhardinkoiraläheinen tarjoaa lämpöä ja turvaa. Hän on luotettava ja rauhallinen haastavissakin tilanteissa. Hän ei lamaannu vaikeiden tilanteiden edessä eikä pyri myöskään niitä välttelemään. Luotettava ja peloton bernhardilaisläheinen toimii lempeän jämäkästi ja johdonmukaisesti. Hän pystyy erottamaan sairastuneen haastavalta tuntuvat olotilat, kuten ahdistuneisuuden sairauden oireisiin liittyviksi. Kauhistelu tai päivittely eivät kuulu bernhardilaisläheisen suhtautumistapoihin.

Bernhardinkoiraläheinen pysyy tyynenä ja rauhallisena pelottaviltakin tuntuvissa tilanteissa. Rauhallisena pysyminen luo ja vahvistaa turvallista ilmapiiriä, kun taas panikoiminen tai maltin menettäminen saattaa johtaa ei-toivottuun syömishäiriökäyttäytymiseen. Bernhardilaisläheinen on hoivaava ja lämmin sairastuneen lähellä. Hän ei moiti tai syyttele.  Bernhardinkoiraläheinen toimii järjestelmällisesti sairastuneen hyvinvointia edistääkseen. Hän ei käyttäydy arvostelevasti tai painostavasti.

Bernhardinkoiramaisen asenteen omaksumisessa auttaa ajatus, että sairastunut ei ole vastuussa sairastumisestaan, eikä myöskään toipumisestaan, vaan ansaitsee täyden tuen, avun ja rakkauden läheisiltään, jotta hän jaksaa toipumistyössään.

Delfiiniläheinen – kannustusta ja tukea

Delfiiniläheinen antaa sairastuneelle tilaa, pysytellen hänen lähellään ja tavoitettavissaan. Hän on valmis tukemaan ja kannustamaan. Delfiiniläheinen tarjoaa sairastuneelle toisenlaista selviytymiskeinoa syömishäiriön tilalle. Delfiiniläheinen auttaa ja tukee sairastunutta luottamaan omiin, terveellisiin ja turvallisiin keinoihin, vähitellen ja turvallisesti.

Delfiiniläheinen kannattelee sairastunutta, jos on tarve, ottaen esimerkiksi ruokailuista vastuuta. Hän rohkaisee ja valmentaa ja toipumisen myötä pysyy ikään kuin turvallisella etäisyydellä, tilannetta seuraten. Hän päästää irti kun tilanne sen sallii ja on valmiina ottamaan kopin, jos sairastuneen omat jalat eivät vielä kanna riittävästi.  Hän rohkaisee sairastunutta luottamaan hiljalleen omiin taitoihinsa ja kykyihinsä.

Delfiiniläheisen asenteen omaksumisessa voi auttaa ajatus polkupyöräilytaidon opettamisesta. Aikuisen tuki on tarpeen niin kauan kuin tasapaino on riittävän vakaa irrottautumiseen. Kaatuminen voi olla siitä huolimatta todennäköistä, mutta taidon harjoittelu jatkuu kunnes oma polkeminen tuntuu turvalliselta.

Tuija Luhtala, toiminnanohjaaja SYLI-keskus Tampere

***

Huom! Tekstissä kuvattuja reaktiomalleja on meillä kaikilla. Joillakin on enemmän kengurua, toisilla taas strutsia tai meduusaan. Reaktiomallien tarkoitus ei ole aiheuttaa läheisille syyllisyyden tunteita eivätkä ne ole itsessään hyviä tai huonoja. Suhteessa syömishäiriöön reaktioiden merkitys kuitenkin muuttuu, ja siksi reaktiotavat on hyödyllistä tiedostaa.

 

Arkistot

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta