Hedelmöityshoidot ja syömishäiriötausta – osa 2: Lapsitoive kilojen alla

6.5.2022

Lapsettomuushoitojen aloittamiselle on olemassa BMI-rajansa, jotka eroavat hieman julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Osa jää vaille hoitoa lapsettomuuden suhteen tai joutuu jopa kokonaan hautaamaan haaveensa omasta lapsesta painorajojen vuoksi.  

Olen haaveillut omasta perheestä aina. Kun en yli vuoden yrittämisen jälkeen tullut raskaaksi, varasimme avopuolisoni kanssa ajan terveyskeskuslääkärille. BMI-raja tuli vastaan ensimmäistä kertaa jo ensi käynnillä. Ajan varaamisen jälkeen sain puhelun, jossa sanottiin, että vastaanotolle on turha tulla, jos BMI:ni ei ollut silloin alle määritellyn rajan. Tuolloin lähetettä ei voida tehdä eteenpäin lapsettomuuspoliklinikalle ja käynti olisi täysin turha.  

Syömishäiriötausta esille lapsettomuusklinikalla

Kun lopulta kuitenkin pääsimme lapsettomuuspoliklinikalle asti, toin jo ensimmäisellä käynnillä esille syömishäiriötaustani ja toiveeni, että painosta puhuttaisiin sensitiivisesti ja vain silloin kun se todella on hoitoni kannalta tarpeen. Kerroin, kuinka laihdutuksen lopettaminen on ollut itselläni avain syömishäiriöstä toipumiseen, oman kehoni arvostamiseen, kehoni viestien parempaan kuuntelemiseen sekä terveempään ruoka- ja liikuntasuhteeseen. 

Lapsettomuuspolille mennessä paino oli kutenkin noussut hieman tuon vaaditun BMI rajan yli ja tämänkin vuoksi puhuimme ensimmäisellä kerralla suurimman osan ajasta vain painosta, laihduttamisesta ja lihavan ihmisen raskauden riskeistä. Kun painoni myöhemmin tippui tuon rajan alle, sain polilta uuden vaatimuksen painosta. Sen pitäisi tippua vielä x-määrän, jotta asioissa edettäisiin.   

Ensimmäiset käynnit lapsettomuuspolilla keskittyivät vahvasti painopuheeseen, vaikka itselläni olisi ollut liuta kysymyksiä aivan muista asioista. Tuntui, että liikuntaharrastuksista sekä elämäntavoistani tehtiin oletuksia BMI:ni ja kehoni koon perusteella, mutta kukaan ei oikein tarkemmin kysynyt, mitä syön, miten liikun tai millaiset elintavat minulla ylipäätään on.

Minua kehotettiin jopa palaamaan syömishäiriöpolille, jotta saisin laihdutusvinkkejä. Paikkaan, jossa tehtiin aiemmin töitä sen eteen, että lopettaisin laihduttamisen. Minulle suositeltiin myös sykettä nostattavan liikunnan aloittamista, vaikka olen koko ikäni ollut liikunnallinen ja harrastanut sitä aktiivisesti.  

Korkea BMI suurempi riski kuin epäterve suhde kehoon ja ruokaan?

Ymmärrän hyvin miksi raskauden riskeistä kerrotaan lihavalle, raskautta toivovalle ihmisille.

Jatkuva painosta ja riskeistä puhuminen, painonpudotukseen painostaminen ja punnitukset ovat kuitenkin saaneet oloni ahdistuneeksi, stressaantuneeksi ja riittämättömäksi. Olen myös alkanut kokea, että en ole sopiva ihminen äidiksi. Suurimmaksi huolenaiheekseni koko lapsettomuusmatkassa on muodostunut se, että pysyyhän BMI:ni vaaditun rajan alle, jotta hoitomme varmasti jatkuvat. Toivon myös jokaisella kerralla, että kunpa tänään puhuttaisiin muistakin asioista kuin painosta. Saisinko vihdoin keskustella enemmän asioista, jotka minua mietityttävät?   

Olen kyseenalaistanut BMI-rajaa ja jatkuvaa painonpudotukseen painostamista. Tätä on perusteltu riskeillä, jota lihavan raskauteen liittyy sekä sillä, että halutaan, että lapsi oppii terveelliset elämäntavat. Pelkkä BMI ei kuitenkaan kerro ihmisen tämänhetkisistä elintavoista, terveydestä eikä varsinkaan lastenkasvatukseen liittyvistä arvoista. Herää myös kysymys, jätetäänkö terveydenhuollossa muitakin asioita hoitamatta, jos niihin voi kuulua normaalia isompi riski? Onko pelkkä korkea BMI riski vai olisiko syytä katsoa ihmistä kokonaisvaltaisemmin? 

Karrikoidusti ajatellen ja nykyisten hoitosuositusten mukaan olisin siis soveltuva lapsettomuushoitoihin ja äidiksi kun BMI:ni olisi taulukon kohdassa ”normaalipainoinen”, siitäkin huolimatta, että minulla olisi ongelmallinen suhde ruokaan, kehoon ja liikuntaan. Samaa ajatusta jatkaen en näiden mittareiden mukaan sovellu vanhemmaksi lihavana ihmisenä, jolla kuitenkin on terve suhde ruokaan, joka harrastaa itselleen mieleistä liikuntaa ja panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa.

Lapsettomuushoitojen vaatimukset saattavat altistaa syömishäiriötyyppiselle käytökselle

Olen käsitellyt aihetta omalla Instagram-tililläni ja saanut paljon viestejä muilta, joka kamppailevat asian kanssa. Osa seuraajista on tuonut esiin sen, kuinka he ovat BMI-rajan vuoksi jääneet lapsettomuuden kanssa täysin ilman apua tai tutkimuksia. Joillekin BMI-rajan alle pääsy on täysin mahdotonta, minkä vuoksi apua on lähdetty hakemaan ulkomailta tai haaveet perheen perustamisesta on jouduttu hautaamaan kokonaan. Samaan aikaan kuitenkin samankokoiset tuttavat ovat saattaneet tulla luonnollisesti raskaaksi ja päässeet kokemaan vanhemmuuden.  

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat suositelleet joillekin vauvasta haaveileville lihavuusleikkausta tai esimerkiksi laihdutuslääkkeitä, jotka saattavat lisätä mielenterveyden haasteita ja nostaa itsemurhariskiä. Osalle taas on suositeltu hyvin niukkaenergisiä tai rajoittavia dieettejä. Monelle on sanottu, että palataanpa asiaan sitten, kun paino on tippunut, mutta varsinaista tukea painonpudotukseen ei ole annettu.    

Kaikissa näissä vinkeissä on otollinen alku syömishäiriön syntymiselle, kun elämän isoimman haaveen onnistumisen ehtona on painonpudotus. Pidän mahdollisena, että tiukkojen kriteereiden ja vaatimusten vuoksi monille lapsettomuushoidoissa käyville saattaa ilmetä syömishäiriöille tyypillisiä oireita pitkän lapsettomuushoitoprosessin aikana tai sen jälkeen.

Ihminen kilojen alta näkyväksi lapsettomuushoidoissa!

Usein lihavalla ihmisellä on aikuisikään ehtiessään taustalla jo lukuisia dieettejä. Nykytutkimusten valossa useasti laihduttaneilla on suurempi riski kakkostyypin diabetekseen, kuin heillä, jotka eivät ole laihduttaneet ollenkaan. On myös todettu, että laihdutusyritykset eivät pitkällä aikavälillä toimi painonpudottamisen, saati terveyden, näkökulmasta vaan jopa lisäävät lihavuutta, stressiä ja lihavuuteen liittyvää stigmaa.  

Millaisia riskejä painokeskeisyys ja laihdutukseen painostaminen lapsettomuuden hoidossa lopulta luovat? Ovatko lihavuusleikkaus, itsemurhariskiä lisäävä lääke tai syömishäiriön puhkeaminen riskinä pienempiä, kuin lihavan ihmisen raskaus? Olisiko lapsettomuushoitoihin pääsyssä syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yksilön kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja jopa unohtaa BMI-rajat, jotka eivät kerro suoraviivaisesti yksilön terveydentilasta mitään? 

Teksti: Syömishäiriöliiton somelähettiläs Taru Mänttäri 

Teksti on toinen osa lapsettomuusaiheisia blogitekstejä. Sarjan ensimmäisen osan voit lukea tästä linkistä.