”Mä uskon suhun” – Syömishäiriön vaikutus ihmissuhteisiin sairastuneiden nuorten näkökulmasta

Maailman mielenterveyspäivää vietetään tänään 10.10. Tänä vuonna päivän keskiössä ovat nuoret. Päivä näyttää vihreää valoa yhdenvertaisuudelle, kannustaa kohtaamaan nuoria aidosti ja pitämään mielessä, että jokaisen nuoren mieli on arvokas. Päivän pääviestinä on Jokaisen nuoren mieli on arvokas.

Koronapandemian jälkimainingeissa (uskaltaako näin jo sanoa?) viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ajattelen, että kaikki nuoret ovat haavoittuvassa asemassa, koska nuoren mieli on vielä keskeneräinen ja se vasta kasvaa ja kehittyy. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kuitenkin nuoret, joiden psyykkinen tai fyysinen hyvinvointi on alentunut jonkin sairauden tai vamman vuoksi.

Maailman mielenterveyspäivän tämän vuoden teeman innoittamana perehdyin Ida Ruonalan opinnäytetyöhön Syömishäiriön vaikutus ihmissuhteisiin sairastuneiden nuorten näkökulmasta.

Opinnäytetyö muistuttaa konkreettisella tavalla, nuorten äänellä, että syömishäiriötä sairastavaa nuorta ei pidä jättää yksin.

”Syömishäiriö vaikutti erittäin vahvasti ihmissuhteisiini. Menetin paljon ihmisiä, kuten kavereita ja isäni. Etäännyin paljon perheestäni ja kaikista läheisistä. En jaksanut pitää minkäänlaisia ihmissuhteita ja oli helpompi olla yksin.”

Syömishäiriö on sairautena usein eristävä, yksinäisyyttä luova ja ihmissuhteita rikkova. Nämä ajatukset saavat vahvistusta Ruonalan opinnäytetyöstä, jossa 46 nuorta syömishäiriön sairastanutta nuorta jakaa kokemuksiaan sairastamisesta.

”Sairauden pahimpina aikoina tunsin itseni lukuisia kertoja yksinäiseksi. Masennus ja anoreksia sai mut luulemaan että oon niin iljettävä ja kamala ihminen, ettei kukaan edes halua olla mun kanssa. Vaikka monet kaverit pitivät yhteyttä ja kyselivät miten voin, tunsin kamppailevan täällä maailmassa aivan yksin.”

Ruonala on teemoitellut nuorten kokemukset erilaisiin kategorioihin, joita ovat eristäytyminen ja luottamuksen puute, muiden pelko, vaikeus ylläpitää ihmissuhteita, omassa kuplassa eläminen, yksinäisyyden tunne ja sosiaalisten tilanteiden vaikeus.

”Syömishäiriö on etäännyttänyt ja eristänyt mut kaikista läheisistäni. Pahimmassa vaiheessa mä tahdoin sulkea kaikki pois, jotta saisin rauhassa oireilla ja sairastaa. En uskaltanut käydä bileissä tai juhlissa, koska olisi tarvinnut syödä ja juoda. Rikkoa rutiineja.”

Teemat kertovat karua kieltä syömishäiriön luonteesta ja siitä todellisuudesta, jossa sairastavat nuoret elävät. Siksi välittävät ja huolehtivat aikuiset ovat nuorille niin tärkeitä eikä nuorella voi koskaan olla liikaa rakastavia aikuisia ympärillään.

”Mielestäni syömishäiriöni on eristänyt minua valtavasti omiin oloihin. Etäännyin läheisistäni, enkä halunnut kertoa heille oikeastaan mitään kuulumisiani.”

Usein myös yksi läheinen ihminen, on kyse sitten ystävästä tai aikuisesta, saattaa riittää läpäisemään syömishäiriön rakentaman suojamuurin. Siksi nuorta ei tule jättää yksin. Ei tule ajatella, että antaa sen nyt olla rauhassa, kyllä se siitä. Ei tule ajatella, että seuraillaan tilannetta, kyllä se oireilu siitä varmasti itsekseen menee ohi. Ollaan ennemmin läsnä, osoitetaan rakkautta ja ollaan tukena avun hakemisessa tai haetaan apua nuoren puolesta. Ei uskota syömishäiriötä, joka sanoo, että jättäkää mut yksin, antakaa mun olla rauhassa.

”Kun vihdoin uskalsin sanoittaa ongelmiani yhdelle hyvälle kaverille, koin pienen taakaan lähtevän harteiltani. Koin, että lähennyimme. Luotettavan ihmisen kanssa on helpottavaa puhua.”

Opinnäytetyön tekijä Ida Ruonala on sairastanut itse syömishäiriön, ja hän kertoo myös omista kokemuksistaan sykähdyttävällä tavalla:

Kun näin psykologin hoitokokouksen jälkeen ulkona vielä viimeisen kerran, se halasi ja sanoi, että: “Mä uskon suhun.” Se on lause mikä on auttanut vielä tähänkin päivään asti jaksamaan. Silloin tein päätöksen, että tällä kertaa teen kaikkeni toipumisen eteen. Ja siinä päätöksessä olen myös pysynyt.

Iso kiitos Ida sinulle nuorten äänten ja kokemusten esilletuomisesta. Lainaukset ovat nuorten kertomuksia Idan opinnäytetyöstä.

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja
Syömishäiriöliitto

#vihreäävaloa #yhdenvertaisuus #kymppikymppi #maailmanmielenterveyspäivä