Perheen sisäisen kulttuurin ja syömishäiriön suhteesta

mustalla pohjalla valkoinen laatikko ja oransseja koristeita
23.3.2022

Kulttuurilla voidaan viitata kanssakäymisessä rakentuvaan yhteisön toimintaan, kuten puhe- ja käyttäytymistapoihin, joiden muodostumiseen esimerkiksi uskomukset, arvot, asenteet ja niiden ilmaisu vaikuttavat. Tässä tekstissä pohditaan perheen sisäisen kulttuurin ja syömishäiriön suhdetta.

Lähellä perheen sisäinen kulttuuri

Kulttuurin tiedetään vaikuttavan syömishäiriöön sairastumiseen. Mihin kulttuuriin tällöin viitataan? Tyypillistä on ajatella yhteiskunnallista kulttuuria, mutta lähempänä on perheen sisäinen kulttuuri. Perheenjäsenet ovat ensimmäisiä henkilöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten itse alkaa suhtautua kehoonsa.

Altistuminen puheelle esimerkiksi syödyn ruoan kuluttamisesta tai läheisen toteuttamalle toistuvalle kehonsa tarkkailulle peilistä, epäonnistumisesta kritisointi ja aktiivisuuden ihannointi voivat muodostaa ajatteluun kokonaisuuden, jossa keho aletaan mieltää kurittamisen kohteeksi. 

Ulkonäköön ja syömiseen kohdistettavat arvottavat asenteet tai dieettaamisen seuraaminen, ovat syömishäiriöiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Ilmapiiri, jossa syöminen ja ulkonäkö jätetään arvottavilta sävyiltä rauhaan, voi suojata syömishäiriöön sairastumiselta. 

 

Perheen kulttuurit saavat vaikutuksensa laajemmasta kulttuurisesta kehikosta

Yksittäinen tekijä ei kuitenkaan sairastuta syömishäiriöön. Siispä siitä, että perheessä käytetään vaikkapa syömistä paheksuvaa puhetta, ei tule päätellä, että puheelle altistuminen aiheuttaa syömishäiriöön sairastumisen. Samalla kuitenkin pätee, että syömistä ja ruokaa arvottava ilmaisu — ei vain puhe, myös katseet ja muut eleet — lisää riskiä syömishäiriötyypillisen uskomuskehikon muodostumiselle. 

Perheen sisäinen ruokakulttuuri ei toki ole vain jäsentensä vaikutuksesta muodostunut: ruokaan ja syömiseen on suhtauduttu eri aikoina, erilaisten olosuhteiden vallitessa eri tavoin. Ajassa ja paikassa eläneet ja elävät käsitykset ruoasta, syömisestä ja siitä, millainen ihminen on yhteisölleen eduksi, vaikuttavat puhe- ja toimintatapoihin, joita perheissä ruoan ympärille muodostuu. 

Vakiintuneiden ruoka- ja ulkonäköuskomusten sekä puhetapojen taustoja ja vaikutuksia voi onneksi arvioida. Mahdollista on, että ajattelun lopputuloksena ruoka- ja kehopuhekulttuuri muuttuu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia rakentavaksi edistäen samalla syömishäiriöiden ennaltaehkäisyä.

 

Anna Penttilä
viestintäkoordinaattori
Syömishäiriöliitto – SYLI 
 

Arkistot

Archives

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.