Perheen sosiaalietuudet alle 16-vuotiaan lapsen sairastuessa syömishäiriöön

käsiä kurottamassa toisiaan kohti, ympärillä laskin, kyniä ja papereita
12.5.2022

Tämä teksti on ensimmäinen osa erilaisia sosiaalietuuksia ja -palveluita koskevaa kahden julkaisun sarjaa, joka täydentää Syömishäiriöt ja tukiviidakko -webinaareja. Pääset webinaareihin näistä linkeistä: Syömishäiriöt ja tukiviidakko 1/2 ja Syömishäiriöt ja tukiviidakko 2/2. Kirjoituksissa Mielenterveyden keskusliitto ry:n asiantuntija Riikka Mettälä kiteyttää, minkälaisia palveluita ja etuuksia perheen on mahdollista saada, kun alle 16-vuotias lapsi sairastuu syömishäiriöön. Tämä kirjoitus keskittyy erilaisten etuuksien kartoittamiseen. Seuraavassa julkaisussa käsitellään sosiaalipalveluista saatavaa apua perheille.

Mistä taloudellista tukea ja apua arkeen, kun lapsi sairastuu syömishäiriöön?

Lapsen sairastumisen mukana tuoman huolen lisäksi toimeentuloon ja jaksamiseen liittyvät asiat voivat pohdituttaa vanhempia. Millaisia sosiaalietuuksia on mahdollisuus kartoittaa, jos alle 16-vuotias lapsi sairastuu syömishäiriöön? Sosiaalityön asiantuntija, Riikka Mettälä, nostaa tässä tekstissä esille joitakin oleellisia vaihtoehtoja etuusvalikosta. Etuuksien saamiseen vaikuttavat erilaiset yksilölliset tekijät sekä lapsen ja perheen kokonaistilanne.

Kelan erityishoitoraha

Jos alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhempi ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen, on Kelasta mahdollista anoa erityishoitorahaa. Edellytyksenä on, että tältä ajalta ei ole työtuloja ja esimerkiksi kokoaikatyössä olevan vanhemman täytyy olla estynyt tekemästä työtään vähintään kuusi tuntia matkoineen.

Kotihoidon sekä 7–15-vuotiaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ajalta maksetaan erityishoitorahaa vain, jos lapsen sairaus on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa eli edellytyksenä on vaikea sairaus.

Pelkästään diagnoosi ei kerro sairauden vaikeudesta ja tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikea sairaus voi olla muun muassa vaikea mielenterveyden häiriö. Myös, jos vanhempi on kotona varalla lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän koulukokeilun ajan, hän voi olla oikeutettu erityishoitorahaan. Kun haetaan erityishoitorahaa lapsen kuntoutuksen ajalta, sairauden ei tarvitse olla vaikea sairaus.

Erityishoitorahaa varten tarvitaan D-lääkärintodistus, jossa todetaan lapsen sairauden vaikeusaste ja hakijan hoitoon osallistumisen tarpeellisuus. Erityishoitoraha määräytyy vuositulon perusteella ja määrän arvioimiseksi löytyy laskuri Kelan verkkosivuilta. Sitä myönnetään enintään 60 arkipäivää hoidon ja kuntoutuksen ajalta sekä 60 arkipäivää kotihoidon ajalta. Erityisestä syystä erityishoitorahaa voidaan maksaa kotihoitoon liittyen enintään 30 lisäarkipäivää.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 0–15-vuotiaalle lapselle. Oman hakemuksen liitteeksi tarvitaan lapsen nykyistä terveydentilaa kuvaava lääkärinlausunto C. Mikään diagnoosi ei yksin ratkaise lapsen oikeutta vammaistukeen. Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsella on esimerkiksi asianmukaisesti todettu sairaus ja sairauteen liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.

  • Rasituksella tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia toimenpiteitä ja ylimääräistä työtä. Lapsi voi esimerkiksi tarvita ikäistään enemmän apua, ohjausta tai valvontaa arjen toiminnoissa sekä lääkityksen ja ruokavalion noudattamisessa.
  • Sidonnaisuudella tarkoitetaan sitä, että sairaan lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus sitovat ajallisesti tai rajoittaa elämää enemmän kuin vastaavan ikäisen terveen lapsen hoidosta huolehtiminen. Lasta on esimerkiksi valvottava enemmän kuin samanikäistä tervettä lasta.
  • Vammaistukea on kolmea eri tasoa: vuonna 2022 perusvammaistuki 95,39 euroa/kk, korotettu vammaistuki 222,58 euroa/kk sekä ylin vammaistuki 431,60 euroa/kk. Tuen tason arvioimiseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko hoidon tarve viikoittaista, vaativaa tai päivittäistä vai ympärivuorokautista.

Hakemuksissa on tärkeää kuvata konkreettisin esimerkein sairauden vaikutuksia lapsen toimintakykyyn, arjessa selviytymiseen sekä avun tarpeeseen. Apua niiden kuvaamiseen voi saada Mielenterveyden keskusliiton julkaisusta Opas sairauden aiheuttaman haitan kuvaamiseksi (pdf).

 

Riikka Mettälään Mielenterveyden keskusliitto ry:stä saa yhteyden puhelimitse numerosta

040 756 0578 (soittoaika arkisin klo 12-14) ja sähköpostitse osoitteesta

Tekstin lähteenä ovat toimineet Kelan verkkosivut ja Kelan erilliset etuusohjeet.

 

Riikka Mettälä

YTM, sosiaalityön asiantuntija, sosionomi AMK

Mielenterveyden keskusliitto ry

 

Anna Penttilä

viestintäkoordinaattori

Syömishäiriöliitto – SYLI

Arkistot

Archives

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.