15.10.2018

Syömishäiriöliiton kantayhdistyksen ovat perustaneet syömishäiriötä sairastavien äidit 1990-luvulla. Kantayhdistys, Syömishäiriötä sairastavien lasten vanhempien tukiyhdistys ry, on kirjaimellisesti perustettu Turun yliopistollisen keskussairaalan käytävillä. Syömishäiriötä sairastavien läheisillä on ollut aivan erityinen merkitys liiton perustamisen kannalta – aivan kuten heillä on merkityksellinen paikka rinnalla kulkijan roolissa sairastavan vieressä.

Syömishäiriö on aina koko perheen sairaus. Kun yksi sairastuu, heijastuu sairaus koko perheeseen. Perheen käsite on laaja ja jokainen määrittelee itse oman perheensä. Perheellä voi ymmärtää lapsuudenperheen, aikuisuuden perheen tai ystävät ja muut läheiset ihmiset.

Syömishäiriöön sairastuneiden läheiset käyvät usein läpi kaikki traumaattisen kriisin vaiheet, joita ovat shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Läheisen on hyvä olla tietoinen kriisin vaiheista, niin hänen on helpompi käsitellä omia tuntemuksiaan ja reaktioitaan.

Shokkivaihe – meilläkö muka syömishäiriö?

Syömishäiriöoireilun paljastuminen tai syömishäiriödiagnoosi on läheisille lähes aina iso järkytys. Usein sairaus on jo pitkällä, kun läheiset saavat siitä tiedon. Shokkivaihe alkaa kriisin laukaisseen tilanteen eli sairauden ilmi tulemisen jälkeen.

Läheiset käsittelevät tietoa sairaudesta eri tavoin. Osalla shokkivaihe lamaannuttaa kaiken toiminnan, toiset läheiset taas käyttäytyvät yliaktiivisesti toimien ja sulkien omat tunteensa mekaanisesti pois. Usein shokkivaiheessa ei pystytä käsittämään sairastumista ja se saatetaan jopa kieltää. Shokkivaiheen on tarkoitus suojata ihmisen kehoa ja mieltä. Kun joku tapahtuma on psyykelle liian raskas käsiteltäväksi, reagoivat keho ja mieli shokilla. Tapahtunutta ei pystytä ymmärtämään eikä sisäistämään.

Reaktiovaihe – mistä syömishäiriössä on kyse?

Shokkivaiheen jälkeen seuraa reaktiovaihe, jossa läheinen alkaa vähitellen kohdata realiteetit ja hahmottaa, että perheessä on kutsumaton vieras – syömishäiriö. Reaktiovaiheessa oleva tarvitsee kuuntelijaa, tukea sekä konkreettisia ohjeita ja tukea arjessa selviämiseen.

Usein reaktiovaiheessa läheiset soittavat Syömishäiriöliiton ylläpitämään tukipuhelimeen. Sairastumiskriisin jälkeen haetaan useimmiten tietoa. Mikä syömishäiriö on? Mistä sairaudessa on kysymys? Miksi sairastunut käyttäytyy tietyllä tavalla? Miksi sairastavan persoonallisuus on muuttunut? Mitä minä voin tehdä? Miten saan sairastuneen taas terveeksi? Mistä sairastuneelle saa apua ja tukea?

Tiedonnälkä on suuri, ja syömishäiriöstä hankitaan kaikki mahdollinen tieto. Usein kysymme läheisiltä tässä vaiheessa, että miten sinä itse voit ja mistä sinä itse voisit saada tukea. On äärimmäisen tärkeää, että läheinen hakee apua ja tukea myös itselleen. Jos ei auta itseään, ei jaksa myöskään auttaa sairastavaa. Kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemus on läheiselle merkityksellinen, ja kuuntelevia korvia ei reaktiovaiheessa voi olla liikaa.

Reaktiovaiheessa käydään usein läpi raskaita tunnemyrskyjä. Syyllisyyttä. Häpeää. Vihaa. On hyvin tavallista, että läheiset syyttävät syömishäiriöstä itseään. Onko sairaus minun vikani? Sanoinko jotain väärin? Olisiko minun pitänyt toimia toisin? Syyllisiä voidaan etsiä myös muualta. Onko syömishäiriö kuitenkin opettajan, terveydenhoitajan tai valmentajan vika? Onko se yhteiskunnan vika?

Käsittelyvaihe – mitä syömishäiriö meidän perheessä tarkoittaa?

Kun reaktiovaiheen tunteet on pystytty käsittelemään ja tietoa syömishäiriöstä on saatu, alkaa syömishäiriöön sairastuminen ja sen mukanaan tuoma, usein hyvin uudenlainen arki hahmottua. Sairautta ja oireilua ei enää kielletä. Vähitellen syntyy ymmärrys siitä, mitä syömishäiriö omassa perheessä tarkoittaa ja mitä kaikkea sairaus ja sairastaminen tuo tullessaan. Läheiset alkavat olla valmiit kohtamaan perheen muuttuneen tilanteen.

Usein toivotaan, että kunpa sairastava vain palaisi ennalleen – sellaiseksi kuin hän oli ennen sairautta. Läheisen on tärkeä saada tietoa siitä, että sairautta edeltäneeseen tilanteeseen ei ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista palata. Syömishäiriöstä toipuminen on pitkä prosessi, ja sairastunut ei toivu koskaan siksi samaksi ihmiseksi, joka hän oli ennen sairautta. Toipuminen saa esim. terapiaprosessin myötä sairastuneessa aikaan usein isojakin muutoksia sairastavan kasvaessa ihmisenä. Jos sairastava on ennen sairautta ollut stereotypisesti vaikkapa kiltti kympin suorittajatyttö, on juuri tämän ominaisuus saattanut altistaa hänet syömishäiriöoireilulle. Terapian tai muun hoidon avulla sairastuneesta saattaa kuoriutua omat tunteensa ja tarpeensa vahvasti ilmaiseva henkilö, ja läheisten voi olla vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen.

Uudelleen suuntautumisen vaihe – meidän perheessä on syömishäiriö

Syömishäiriö ja siihen sairastuminen alkavat muuttua vähitellen osaksi elämää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita toivottomuutta, mutta ei myöskään sitä, että sairaudesta olisi toivuttu. Läheinen pystyy kuitenkin elämään sairastumisen ja sairauden kanssa, eikä syömishäiriö ole jatkuvasti mielessä.

On luonnollista, että ahdistus, epätoivo, turhautuminen ja väsymys nousevat välillä pintaan, mutta niiden kanssa on kuitenkin jo mahdollista elää. Vaikka syömishäiriö vaikuttaa vahvasti arkeen, on elämässä myös tilaa ilolle ja positiivisille tunteille. Ilo ja suru mahtuvat elämään rinnakkain. Läheiset pystyvät suuntautumaan tulevaisuuteen ja luottamus elämään palautuu.

Jos koko perhe on saanut apua ja tukea, kokevat läheiset usein, että sairastumiskriisi on saattanut tuoda heille ja koko perheelle lisää voimavaroja. Vertaistukiryhmä tai läheisen muu, esim. terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta saama keskusteluapu on saattanut tuoda mukanaan isoja oivalluksia perheen vuorovaikutusmalleista, auttanut hahmottamaan omia reaktiotapojaan tai lisännyt itsetuntemusta muilla tavoin. Läheisillä on luotto siihen, että elämä kantaa.

Mistä läheinen voi hakea itselleen apua ja tukea itselleen?

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto – SYLI ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta