Syömishäiriö riippuvuutena

16.9.2019

Aikaisemmassa blogikirjoituksessani pohdin, onko päihderiippuvuudella ja syömishäiriöllä samankaltaisia piirteitä. Kyllähän niitä löytyi, mutta voidaanko syömishäiriön kohdalla puhua riippuvuudesta vai onko kyse jostain muusta? Olen selvitellyt vähän mitä mieltä tutkijat ja muut asiantuntijat ovat asiasta. Miksi minä ja monet muut olemme sitä mieltä, että syömishäiriökin (ilmeni se sitten anorektisena kurinpitona tai hallitsemattomalla ahminnalla) on riippuvuus?

Päihderiippuvuus on kemiallinen riippuvuus

Sen tiedämme, että päihderiippuvuus on kemiallinen riippuvuus, joka tarkoittaa sitä, että päihteet vaikuttavat ihmisen hermostoon. Neurobiologian tasolla tämä tarkoittaa sitä, että hermostoa on altistettu päihteille niin kauan, että hermosolutasolla tapahtuneet muutokset ovat pysyviä eli kroonistuneet. Päihteitä käyttäessä aivoissamme on kriisitila. Päihteet häiritsevät normaalia välittäjätason toimintaa. Krooninen raja ylittyy silloin, kun päihteillä tukahdutetaan hermosolujen normaali aineenvaihdunta. Geenit reagoivat jatkuvaan stressitilaan sopeutumalla ja ylläpitämällä elämää. Hermosto mukautuu lopullisesti päihteitä tarvitsevaksi koneistoksi, koska jatkuva stressitila hermosolutasolla muokkaa lopulta genetiikkaa ja soluja.

Voidaanko tämän mukaan syömishäiriöstä puhua kemiallisena riippuvuutena? Vai onko se toiminnallista tai psyykkistä riippuvuutta? Olisi helppoa ajatella, että ihminen jää koukkuun tiettyyn ruoka-aineeseen, mutta tämä ei ole mahdollista. Ainakaan asiantuntijoiden mukaan.

Toiminnallinen riippuvuus?

Syömishäiriössä on monia samankaltaisia piirteitä ja ominaisuuksia kuin riippuvuuksissa yleensä. Se tiedetään, että vaikeiden riippuvuuksien taustalla on usein perintötekijöitä, mielenterveysongelmia, lapsuudessa koettuja traumoja, sairauksia, sosiaalisen ympäristön vaikutuksia. Aika moni näistä asioista vaikuttaa myös syömishäiriön taustalla. Se tiedetään myös, että riippuvuuden muodostuminen johonkin toimintaan edellyttää sitä, että sen tuottama psyykkinen tai fyysinen tila on tavalla tai toisella tyydyttävä. Eli ilman ihmisen omaa panosta ja toistuvaa turvautumista kyseiseen toimintaan tai aineeseen, nämä erilaiset ympäristö- tai perintötekijät eivät kuitenkaan itsessään tuota riippuvuutta. Eihän meistä kaikista tule alkoholisteja, vaikka iso osa meistä on käyttänyt jossain elämän vaiheessa alkoholia päihdyttävään tarkoitukseen.

Syömishäiriöön sairastuneen elämää määrittävät syömishäiriö ja siihen liittyvät rituaalit ja ajattelutavat. Syömishäiriössä elämänhallinnasta on tullut ongelmallista ja syömishäiriön oireilla haetaan kokemusta hallinnan tunteesta. Syömishäiriöstä tulee siten palkitsevan elementin vuoksi elämänhallintakeino.

Palkitsevaisuus näyttäytyy moniulotteisena, ei vain laihtumisena. Hyvän olon tunteen, jopa euforisen tai sitten turruttavan kokemuksen voi syömishäiriöön sairastunut saada erilaisista puhdistautumiskeinoista tai ahminnasta. Toisaalta syömishäiriön oireet voivat auttaa unohtamaan muut elämän ongelmat, jolloin se voi toimia eräänlaisena selviytymisstrategiana.

Aivan samalla tavalla voidaan ajatella muista riippuvuuksista. Päihteiden käyttäjällä on erilaisia rituaaleja ja oma ajattelutapa. Elämänhallinnassa on ongelmia ja valinnat keskittyvät päihteiden käyttämiseen ja saamiseen. Päihteiden käyttö on riippuvaisesta palkitsevaa ja siitä tulee hetkellisesti hyvän olon tunne tai turruttava kokemus. Päihteiden käyttö auttaa unohtamaan hetkellisesti elämän muut ongelmat. Lauseiden alkuun voisimme vaihtaa minkä riippuvuuden vain, vai mitä?

Meidän on helppo ajatella, että ihminen voi olla riippuvainen ruokaan. Voidaanko anoreksia luokitella riippuvuudeksi, koska anoreksia ilmenee enemminkin kieltäytymisenä? Anoreksiassa riippuvuus kohdistuukin kieltäytymiseen, jossa onnistuminen tuottaa sairastuneelle mielihyvää. Anoreksiaa sairastava on koukussa omaan kieltäytymiseensä eli toimintaan, johon hän turvautuu ja josta hän saa palkitsevia ja turruttavia kokemuksia. Kieltäytymisessä onnistuminen motivoi teon uusimista ja ylläpitää anoreksian merkitystä. Kieltäytyminen muodostuu sairastavalle pakoksi ja näin se alkaa hallita hänen elämäänsä. Painonpudotus tuottaa aluksi monenlaista mielihyvää ja saadaan hyvää palautetta muilta. Siitä saa tunteen, että hallitsee oman ruumiin ja elämän. Näitä onnistumisen tunteita pyritään saamaan lisää laihduttamalla entistä enemmän ja tekemällä sen eteen mitä vain.

Hallinnan kokemuksesta hallitsemattomuuden tunteeksi

Niin kuin kaikissa riippuvuuksissa, myös syömishäiriöön liittyy sairastavan voimattomuus syömishäiriön edessä ja sairauden hallitsevuus. Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy voimakas halu tai pakko toimintaa kohtaan. Aivojen välittäjäaineiden tasolla toiminnallisissa riippuvuuksissa niiden tuottamat reaktiot ovat samansuuntaiset kuin päihteitä nauttiessa. Aluksi kaikki tuntuu hyvältä, mutta ajan kuluessa ja sairauden/riippuvuuden edetessä siihen liittyvät ajattelu- ja käyttäytymismallit alkavat voimistua. Tällöin alkuun liittyvä hallinnan kokemus muuttuu hallitsemattomuuden tunteeksi.

Syömishäiriö muistuttaakin riippuvuutta juuri elämänhallinnan menettämisen kokemuksen ja sairauden pakottavuuden vuoksi. Syömishäiriöstä kuten muistakin riippuvuuksista on vaikea luopua, koska se hallitsee elämää kokonaisvaltaisesti ja kaikki sen ulkopuolella pelottaa.

Syömishäiriöön, kuten muihinkin riippuvuuksiin, liittyy vakavia terveyshaittoja. Silti vaikka sairastava tunnistaisikin terveyshaitat hän jatkaa sairauteen liittyviä käytäntöjä. Päihteiden käyttäjä käyttää päihteitä, vaikka tietää, että se aiheuttaa hänelle erilaisia terveyshaittoja sekä sosiaalisia ongelmia. Saattaa menettää työpaikan, tulee ero, menettää talon ja muun omaisuuden ja yhteys omiin sukulaisiin, lapsiin katkeaa. Ihan samalla tavalla syömishäiriöön sairastunut toimii. Hän jatkaa syömishäiriöoireiluaan, vaikka perhesuhteet kärsivät, oma vapaa-aika menee syömisen miettimiseen, ystävyyssuhteet hajoavat, työn teosta ja opiskelusta ei tule mitään. Syömishäiriö ottaa vallan sairastuneen elämästä ja määrää sairastuneen elämää.

Hae rohkeasti apua

Vaikka syömishäiriöt ja päihteiden käyttäminen luokiteltaisiin riippuvuuksiksi, ne tulee luokitella myös sairaudeksi. Niin syömishäiriö kuin päihteiden käyttö aiheuttaa ihmiselle erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja ja tämän takia hän tarvitsee hoitoa näihin sairauksiinsa.

Onneksi kaikkiin riippuvuuksiin on saatavilla apua, niin myös syömishäiriöön. Kaikista tärkeitä on oma motivaatio toipumiseen ja rohkeus ottaa niitä askelia, joita toipuminen edellyttää. Vaikka on mahdollista toipua täysin, kukaan muu ei pysty sitä sinun puolestasi tekemään. Kehotan kaikkia erilaisista riippuvuuksista kärsiviä hakemaan rohkeasti apua.

Jonna Rautavirta, toiminnanohjaaja, Syli-keskus Kuopio

Arkistot

2 vastausta artikkeliin “Syömishäiriö riippuvuutena”

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Itse koen syömishäiriöni pitkälti juuri jonkinlaisena riippuvuutena – ennen kaikkea siis toiminnallisena riippuvuutena ja osaltaan myös keinona paeta muita ongelmia. Voisin sanoa olevani riippuvainen tietynlaisista syömisrutiineista ja ahdistun kovasti, jos en voikaan noudattaa niitä. Samalla nämä ovat myös tavallaan omaa aikaa, josta en haluaisi luopua; elämä tuntuisi todella tyhjältä ilman niitä.

    • Hei A.P.!
      Kiitoksia viestistäsi ja jakamastasi kokemuksesta. Luopuminen riippuvuudesta on vaikeaa ja ensimmäinen askel on se, että tunnustaa itselleen olevansa riippuvainen. Sinulla on oikeus saada apua ja sitä kannattaa rohkeasti hakea. Kertomasi mukaan tunnet ahdistusta, jos tietyt rutiinit eivät toteudu. Meidän jokaisen tulisi olla itsemme kohtaan armollisia ja pystyttävä toimimaan eri tilanteissa ahdistumatta. Täytyy myös miettiä erilaisia vaihtoehtoja, mikä olisi itselle sopivaa ja tuntuisi hyvältä. Mihin voisi vaihtaa tämän riippuvuuden, jottei vahingoittaisi itseään?

      Ystävällisin terveisin Jonna Rautavirta/toiminnanohjaaja SYLI-keskus Kuopio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta