Jäävuori keskellä merta.

Terveisiä todellisuudesta: asiaa ilmastoahdistuksesta, päätösten tekemisestä ja syömishäiriöstä

28.10.2019

Ilmastoahdistus on epäilemättä yksi isoimmista ja koskettavimmista ilmiöistä tällä hetkellä. Se on maailmanlaajuinen tunne, joskin eri puolilla maailmaa ahdistuksen syyt ovat todennäköisesti hyvin erilaiset.

Ilmastoahdistus kääntyy jokaisen elämässä omanlaisekseen tavaksi toimia; yhden se aktivoi tekemään lajittelua, vaikutustyötä ja tiedon jakamista, toisen se lamauttaa ja värjää maailman harmaaksi ja ilottomaksi. Yksi vaikutus on kuitenkin kaikille sama: päätösten tekeminen käy aikaisempaa vaikeammaksi.

Varmaan jokainen meistä haluaa olla tiedostava ja vastuullinen kuluttaja, joka tekee myös ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Ongelmaksi koituu se, että tuotteiden, tavaroiden ja ruuan tuotantoketjut ovat niin monimutkaisia, että lopullista, yksinkertaista vastausta siihen onko joku asia hyvä tai huono, on vaikea tai jopa mahdoton saada. Ja tämän lisäksi elämme myös aikaa, jolloin on tarjolla vaikka minkälaista tietoa, on vaikea luottaa siihen mitä kuulee tai lukee.

Se, että ahdistaa, on sinänsä ihan terve tapa reagoida kaikkeen siihen tietoon ja niihin keskenään ristiriitaisiinkin vaatimuksiin ja suosituksiin, joita saamme.

Ilmastoahdistus – Sairauden tuottamaa kontrollia vai vapaan tahdon valintoja?

Syömishäiriösairaudelle ilmastoahdistus tarjoaa mahdollisuuksia lisätä kontrollia. Vaatimus terveellisestä ja eettisestä syömisestä saattaa olla niin rajattu, ahdas ja tiukka, ettei juuri mikään ole sallittua. Todisteiden hankkiminen siitä onko joku tuote todella eettinen ja ilmastoystävällinen, on aikaa vievää, mutkikasta ja aiheuttaa vain lisää ahdistusta, koska tieto on ristiriitaista, sitä on liikaa eikä tiedä mihin voi luottaa.

On vaikea erottaa mikä on sairauden tuottamaa kontrollia ja rajoittamista, ja mitkä taasen ovat omasta vapaasta tahdosta nousevia valintoja.

On ihan perusteltua kysyä voiko todella jollakin tavalla erottaa mikä on ilmastoahdistukseen verhoiltua syömishäiriökäyttäytymistä ja mikä on sitten omasta tahdosta versoava valinta ilmaston puolesta.

Joitakin ajatuksia tästäkin on. Voisiko ajatella niin, että omien päätösten ja valintojen ei tulisi lisätä ahdistusta vaan päinvastoin, poistaa sitä? Eli jos minä teen päätöksen ja toimin sen mukaan, voin olla tyytyväinen siihen mitä teen, enkä niinkään ahdistunut siitä että tämä ei riitä. Toinen ajatus liittyy siihen, että on hyvä ymmärtää mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa ensisijaisesti omaan elämäänsä ja sitä kautta muiden elämiin ja maailmaan. Niinpä kannattaa tehdä sellaisia valintoja, jotka ovat itselleen hyväksi, ja niiden kautta voi vaikuttaa muiden elämiin ja maailmaan niin että nekin voivat muuttua paremmiksi.

Se jokin tunne

No, onhan täällä kolmaskin ajatus. Ja se on se, että päätösten ja tekojen taustalla on usein joku tunne. Olisi tietysti hienoa, että kaikki aina ja joka hetki pystyisivät toimimaan rakkaudesta itseensä, toisiinsa ja yleiseen hyvään. Mutta kun tämä ei ole inhimillisesti mahdollista, niin olisi hyvä, että toimisimme jonkinlaisen hyväksynnän ja toivon tunteen pohjalta. Sen sijaan jos toimimme vihasta, katkeruudesta tai inhosta itseämme, toisiamme tai jotain kasvotonta instanssia kohtaan, emme edistä sitä hyvää, jota haluaisimme edistää.

Syömishäiriösairaus saa usein uskomaan, että on olemassa joku täydellisyys, johon tulee pyrkiä. Niin se saa uskomaan tässä ilmastoasiassakin. Että on joku täydellinen tapa toimia kaikin tavoin eettisesti joka hetki ja kaikissa tilanteissa. No, sellaista ei ole. Tämänkin asian kanssa tulee olla itselleen ja muille armollinen, luottaa siihen, että omasta hyvinvoinnista huolehtimalla voi pitää huolta myös muista. Ja että ei ole täydellisyyttä, on vain pieniä hyviä tekoja, joista muodostuu kokonaisuus.

Sami Heimo, toiminnanohjaaja, Lounais-Suomen – SYLI ry

Arkistot

Yksi vastaus artikkeliin “Terveisiä todellisuudesta: asiaa ilmastoahdistuksesta, päätösten tekemisestä ja syömishäiriöstä”

  1. ensin tehdään kaikki tuotteet asiat maailmassam ahdollismman kestäviksi, poistetaan tuloerot eli turha tuotanto ja kulutus. Kielletään ökyautot, talot, veneet jne kulutus. Pois lentämine, tee, kasvi, kaakao. Pois sähköautot. Pois turhat kiellot ja määräykset hintoja eli kulutustavetta nostamasta. Muutetaan koko talousmalli.
    Sitten vasta alaan uskomaan, että ilmastonmuutos on edes totta. Niin kauan kuin noita suuria asioita ei ole tehty minun autoiluni (5%suomen päästöistä) tai pihvini eivät kuulu listaan poistettavast asiat. Em asiat tuottavat90% maailman saasteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta