8.10.2018

Olen toiminnanohjaaja Lounais-Suomen – SYLIssä (Syömishäiriöliiton Lounais-Suomen alueella toimiva jäsenyhdistys, toim. huom.), ja työhöni kuuluu kaikenlaista. Suunnittelen ja toteutan yhdistyksen toimintaa, koulutan, tiedotan, pidän tukikäyntejä yms yms. Työni on hyvin monipuolista ja vaihtelevaa.

Mikä on tämän kaiken monipuolisen ja vaihtelevan tekemiseni ydintä? Miksi edustamani yhdistys ja minä sen edustajana on olemassa?

Itse ajattelen niin, että yhdistyksemme tärkein tehtävä on saada aikaiseksi kohtaamisia. Liian usein syömishäiriötä sairastavien ja heidän läheistensä sosiaaliset suhteet vähenevät, kapeutuvat ja näivettyvät. Sairaus ja siihen liittyvä häpeä, säännöt, kiellot ja rajoitukset saavat aikaiseksi sen, että on helpompaa, loogista ja perusteltuakin olla yksin ilman muita.

Ihminen on laumaeläin. Me tarvitsemme toisiamme, mutta yritämme monesti pärjätä mahdollisimman pitkään yksin. Usein sanotaan, että me suomalaiset olemme tällaisia; avun pyytäminen on heikkoutta ja heikko ei saa olla. Luulen, että asia on monissa muissakin maissa samalla tolalla. Varsinkin nykyään tuntuu olevan vallalla sellainen käsitys, että kaikkien pitäisi olla nuorekkaita, dynaamisia ja pärjääviä. Ja hyvännäköisiä. Tähän kuvastoon kuuluu tietysti myös se, että ei saa heikko, epävarma, herkkä tai avun tarpeessa.

Monet meistä ovat taitavia analysoimaan ja selittämään omaa tilannettaan. Erityisesti itselleen. Tämä on tärkeää ja merkityksellistä, olemmehan itse itsemme aktiivisimpia kuuntelijoita. Koska joudumme kuuntelemaan itseämme niin paljon, on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten itsellemme puhumme. Jos saisit itse vapaasti valita, millaisen sisäisen äänen valitsisit; ottaisitko uutisten lukijan, Antti Tuiskun vai Peppi Pitkätossun? Vai jonkun muun, minkä tai kenet?

Niin, ihminen on laumaeläin ja me voimme auttaa toisiamme ihan käytännön asioissa, olla toisillemme seuraksi, iloksi ja hyödyksi. Isompi ja merkityksellisempi asia on se, että ainoastaan toinen ihminen voi antaa meille sellaista hyväksyntää, jota jokainen meistä tarvitsee.

Jokainen ihminen tarvitsee tunteen siitä, että tulee hyväksytyksi.

Meillä on tarve tulla hyväksytyksi huolimatta siitä miltä näyttää, kuulostaa, miten eiliset syömiset meni, mitä on luvannut tehdä muttei ole tehnyt, missä kaikessa on epäonnistunut. Tulla hyväksytyksi kaikesta huolimatta.

Tässä on mielestäni meidän toimintamme keskeinen ajatus. Kohdata, järjestää ja aiheuttaa kohtaamisia, joissa ei tarvitse suorittaa, selittää, esittää, olla olevinaan, vertailla, hävetä.

Ei se sen monimutkaisempaa ole. Ja juuri siksi se on niin monimutkaista.

Toivon meille kaikille hyviä kohtaamisia tällekin syksylle!

Sami Heimo, toiminnanohjaaja, Lounais-Suomen – SYLI ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta