Ulkoistaminen auttaa näkemään sairauden sairastavasta erillään
Syömishäiriö vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Kun syömishäiriön muokkaama ajattelu saa vallan, ei sairastunut välttämättä juurikaan pysty vaikuttamaan käyttäytymiseensä. Oma luonne jää syömishäiriön varjoon ja on kuin joku ulkopuolinen voima ohjaisi sairastuneen käytöstä.
Jos läheinen pystyy näkemään tilanteissa syömishäiriön sairastuneesta erillisenä, saattaa olla helpompi suhtautua hankalaan käytökseen ja asettua syömishäiriötä vastaan. Syömishäiriö saa valtaa erityisesti niissä hetkissä, kun sitä uhataan; ruokailutilanteissa, kompensaatiomenetelmiä estettäessä, liikuntaa rajoitettaessa yms.
Syömishäiriö ei usko perusteluita tai logiikkaa
Mitä rauhallisemmin läheinen pystyy ottamaan syömishäiriön hyökkäykset vastaan, sitä varmemmin syömishäiriön ääni vaimenee, ja sitä enemmän se luo turvaa sairastavalle. Läheisen lempeä jämäkkyys on olennaista syömishäiriön vaatimusten taltuttamiseen. Syömishäiriö ei usko logiikkaa eikä perusteluita. Sillä on aivan omanlaisensa logiikka, jota voi olla hyvin vaikea ymmärtää, eikä se ole tarpeellistakaan.
Keskustelut käydään rauhallisissa hetkissä
Läheisen on hyvä muistaa, että syvällisten keskusteluitten paikka ei ole silloin, kun syömishäiriön ääni on aktivoitunut. Nämä keskustelut käydään rauhallisessa tilanteessa, ei ruokapöydässä tai heti ruokailun päätyttyä. Ruokailun loputtua ahdistus on usein voimakkaana päällä vielä jopa puoli tuntia.
Ulkoistaminen ei sovi kaikille
Ulkoistamistekniikkaa voidaan käyttää myös sairastuneen kanssa, jos hän tämän lähestymistavan hyväksyy. Kaikilla sairastuneilla se ei kuitenkaan toimi vaan sairastunut saattaa kokea ajatuksen ”häntä ohjaavasta voimasta” loukkaavana tai väheksyvänä. Tällöin ulkoistaminen kannattaa pitää läheisen omana voimavarana.
Lähteet ja lisätietoa
Tämä osio on lyhennelmä mielenterveystalo.fi -sivuston Syömishäiriön omahoito -oppaasta läheisille.
Syömishäiriön ulkoistaminen | Mielenterveystalo.fi