Sosiaalipalvelut

Terveydenhuollolla on vastuu lapsen/nuoren sairauden hoidosta ja seurannasta. Perhe on tiiviisti mukana hoidossa ja vanhempien tuki järjestyy usein hoitotahon kautta (esim. tukikäynnit, perhetapaamiset, perheterapia).

Kunnan sosiaalipalveluista perhe voi saada tukea arkeen. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan yksilöllisesti perheen ja lapsen/nuoren kokonaistilannetta, sekä tuen ja palveluiden tarvetta.

Palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijä

  • Perhe voi tehdä esimerkiksi yhdessä hoitotahon kanssa kirjallisen yhteydenoton sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arvioimiseksi.
  • Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Arvion pitää valmistua kolmen kuukauden aikana.
  • Erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä, muiden lasten kohdalla arvion voi tehdä sosiaaliohjaaja.
  • Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla sen on oltava sosiaalityöntekijä.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi

Sosiaalipalveluissa erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta on kyse silloin, kun

  • lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään tai
  • lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään tai
  • lapsi on erityisen tuen tarpeessa, koska hänellä on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali-ja terveyspalveluja
    • kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden
    • päihteiden ongelmakäytön tai
    • usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai syyn vuoksi.

Sosiaaliohjaus

  • Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden ja perheiden neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä, sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa.
  • Voidaan esimerkiksi arvioida tarpeelliseksi vanhemman säännölliset tapaamiset sosiaaliohjaajan kanssa erilaisten sosiaaliturvaetuuksien hakemiseen ja neuvontaan liittyen.
  • Joskus avun tarpeessa olevaa nuorta voi auttaa se, että työntekijä hakee hänet kotoaan ja saattaa tarvittavien palvelujen ja toimintojen piiriin.

Lapsiperheiden kotipalvelu

  • Kotipalvelulla tarkoitetaan muun muassa  hoitoon ja huolenpitoon,  lastenhoitoon ja -kasvatukseen, asiointiin, sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista, tai niissä avustamista.
  • Kotipalveluna annettava apu voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä, kuten siivousta tai tiskausta tai lastenhoitoapua esimerkiksi sairaala- ja terapiakäyntien ajaksi.
  • Kotipalvelua voi saada muun muassa sairauden tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.
  • Palvelu voi olla tilapäistä ja lyhytaikaista, tai jatkuvaa ja säännöllistä
  • Lapsiperheiden kotipalvelussa on kaksi maksuperustetta: tilapäinen ja kuukausimaksuun perustuva.
  • Yli kaksi kuukautta kestävä palvelu on kuukausimaksun piirissä, jossa huomioidaan muun muassa perheen maksukyky.
  • Omasta kunnasta voi kysyä tarkempaa tietoa asiakasmaksuista.
  • Subjektiivinen oikeus lapsiperheiden kotipalveluun arvioidaan olevan silloin, kun palvelu on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Lapsiperheiden perhetyö

  • Perhetyö liittyy muun muassa vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen.
  • Perhetyö voi olla esimerkiksi keskusteluapua tai mukanaoloa arjen harrastuksissa.

Tukihenkilö-ja tukiperhetoiminta

  • Tukihenkilötoiminnassa lapsi tai nuori ja tukihenkilö tekevät tai harrastavat yhdessä jotakin.
  • Tapaamisten säännöllisyys ja kesto määritellään lapsen ja nuoren tarpeiden mukaan.
  • Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa.
  • Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi  tai nuori osallistuu arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi tiettyinä viikonloppuina ja lomalla.
  • Tukihenkilön tai -perheen järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan.
  • Nämä tukimuodot eivät edellytä lastensuojeluasiakkuutta, vaan kuuluvat yleisiin perhepalveluihin.

Omaishoidon tuki

Omaishoitajaliiton verkkosivuilla on määritelty omaishoidon tuki pähkinänkuoressa seuraavasti:

  • Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
  • Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
  • Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
  • Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
  • Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
  • Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
  • Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
  • Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
  • Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos

  1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
  2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
  3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
  4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
  5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
  6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Laissa omaishoidon tuesta 3§:ssä on määritelty nämä  kuusi kriteeriä.

Hoitopalkkio

  • Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain puitteissa.
  • Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään.
  • Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.
  • Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
  • Hoitopalkkio on aina vähintään 423,61 euroa (vuonna 2022), jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.

Lähteet:

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/palvelutarpeen-arviointi

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/tuen-tarpeet-ja-tukimuodot#Erityist%C3%A4%20tukea%20tarvitseva%20lapsi

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/tukihenkilot-ja-perheet

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/lapsiperheiden-kotipalvelu

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-tuki/

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992

Laki omaishoidon tuesta 937/2005

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2017

 

Jaa:
    Tulosta: