Puheeksiotto
Salailu ja sairaudentunnottomuus ovat varsin tyypillisiä syömishäiriön oireita. Siksi epäily tai huoli omasta, läheisen tai vaikka asiakkaan syömishäiriöstä harvoin herää turhaan. Samoista syistä syömishäiriön puheeksiotto voi tuntua vaikealta tai pelottavalta. Tavallisia puheeksi ottamista haastavia ajatuksia voivat olla esimerkiksi:
- ”Mitä tapahtuu, jos paljastan kaiken sen, mitä olen pitkään salaillut?”
- ”Onkohan tämä vielä riittävän vakavaa oireilua?”
- ”Suuttuukohan hän, jos sanon ääneen huoleni?”
Syömishäiriö on hengenvaarallinen sairaus, joka ei parane odottelemalla. Siksi oikein aika ottaa syömishäiriö puheeksi on mahdollisimman pian sen jälkeen, kun huoli tai epäily syömishäiriöstä on herännyt.
Olemme tähän koonneet vinkkejä syömishäiriön puheeksi ottamisen helpottamiseksi sekä läheisen ja ammattilaisen että sairastavan itsensä näkökulmasta. Muistutamme kuitenkin, että puheeksiottamisen ei tarvitse mennä oppikirjan mukaan eikä mikään ole mennyt pieleen, vaikka puheeksiottaminen herättäisi suuttumusta tai muita voimakkaitakin tunteita. Tärkeintä on, että puheeksi ottaminen tapahtuu.
Vinkkejä läheiselle/ammattilaiselle
Puhu itsestäsi käsin. Kerro, että olet huolestunut ja haluat auttaa. Sinä-viestit kuulostavat helposti syyllistäviltä ja hyökkääviltä, mikä saa sairastuneen puolustuskannalle. Painota, että et ole syyttelemässä, vaan otat asian esille, koska välität.
Kerro, mitä muutoksia olet havainnut sairastuneen käytöksessä, esimerkiksi syömiseen, liikkumiseen, mielialaan tai kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Jos sairastumiseen liittyy muutoksia painossa tai ulkonäössä, ne voi tuoda esiin neutraalin toteavasti, mutta ei taivastellen tai kauhistellen eikä niihin kannata keskittyä.
Luo turvallista ilmapiiriä. Kysy avoimia kysymyksiä. Ole utelias ja aidon kiinnostunut kuulemaan, mitä kaikkea syömishäiriöoireiluun liittyy. Ota vähättelemättä ja kauhistelematta vastaan, mitä sinulle kerrotaan. Sinulla ei tarvitse olla vastauksia eikä sinun tarvitse pystyä siinä hetkessä ratkaisemaan tilannetta. Tärkeintä on, että osoitat välittäväsi ja kerrot olevasi tukena, kun läheisesi sitä tarvitsee.
Vinkkejä sairastuneelle/oireilevalle
Oman syömishäiriöoirelun puheeksi ottaminen voi herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Kenelle tuntuisi turvallisimmalta puhua? Kuka pystyy ottamaan vähättelemättä vastaan kaikenlaiset tunteet ja ajatukset asian äärellä?
Voit aloittaa kertomalla, mitä itse olet havainnut käyttäytymisessäsi. Ole rehellinen, kun kerrot havainnoistasi ja ajatuksistasi. Alle on koottu muistilista asioista, joista esimerkiksi voi puhua, kun haluaa kertoa omasta syömishäiriöepäilystään. Samat vinkit toimivat myös silloin, kun hakee apua syömishäiriöönsä terveydenhuollosta.
Voit rauhassa miettiä asioita itseksesi jo ennen puheeksiottoa tai avun hakemista. Asiat voi vaikka kirjoittaa paperille ja ottaa paperin mukaan muistilapuksi puheeksiottamisen hetkeen – oli se sitten läheisen ihmisen tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
- Mitä ajattelet itsestäsi? Kehostasi, syömisestä ja liikkumisesta?
- Tunnistatko itsessäsi syömishäiriöoireilua?
- Kauanko oireilua on ollut? Mistä se alkoi?
- Onko oireilussa ollut erilaisia vaiheita tai kausia?
- Miten oireilu näkyy arjessasi? Ruokavalinnoissa?
- Ruokakaupassa? Siinä miten liikut tai olet liikkumatta? Millaisten asioiden parissa vietät aikaasi?
- Millainen on mielialasi? Oletko ahdistunut? Ärtynyt? Masentunut? Väsynyt? Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia? Saatko nukuttua?
- Miten oireilu vaikuttaa ihmissuhteisiin? Vietätkö aikaa perheen ja ystävien kanssa? Salailetko läheisiltäsi vointiasi tai tekemisiäsi?
- Mitä oireilu estää sinua tekemästä? Oletko luopunut esim. harrastuksista, ystävien tapaamisesta tms?
- Miten oireilu vaikuttaa kokemukseesi itsestäsi ja seksuaalisuuteesi?
- Mitä ajattelet toipumisesta?
- Onko joku ollut huolissaan voinnistasi? Oletko itse ollut?