Kannanotto: Alaikäisten lihavuusleikkaukset rikkovat keho- ja kasvurauhan
Ylen mukaan (25.10.) lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia aletaan ensi keväästä lähtien tehdä systemaattisesti osassa Suomen yliopistosairaaloita (linkki aukeaa uudelle välilehdelle). Lihavuusleikkauksia kohdennetaan 13–18-vuotiaille nuorille, joilla lihavuuden konservatiivinen hoito ei ole ollut tuloksellista ja lihavuus heikentää merkittävästi elämänlaatua tai aiheuttaa liitännäissairauksia. Kehityssuunta on huolestuttava ja on omiaan rikkomaan lasten ja nuorten keho- ja kasvurauhaa.
Lihavuusleikkaus on alaikäiselle liian raju ja usein peruuttamaton toimenpide, johon lapsi ei voi antaa täyttä, tietoon perustuvaa suostumusta. Lihavuusleikkauksissa vatsalaukun kokoa voidaan pienentää kirurgisesti radikaalilla tavalla, ja leikkaus vaatii elinikäisiä muutoksia ruokavalioon sekä ravintolisien käyttöä. Tällainen ulkoapäin tuleva syömisen säätely on omiaan heikentämään nuoren kykyä tunnistaa kehon omia kylläisyys- ja nälkäsignaaleja ja johtaa helposti häiriintyneeseen ruokasuhteeseen ja syömishäiriöihin.
Lapsen ja nuoren lihavuuden taustalla voi olla koko perhettä koskettavia sosioekonomisia haasteita, ylisukupolvista traumaa, neuropsykiatrista oireilua, kiusaamiskokemuksia, päihdeongelmia ja vanhempien voimavarojen vähyyttä. Näitä haasteita ei ole mahdollista ratkaista lihavuusleikkauksilla, vaan moniammatillisella ja pitkäkestoisella psykososiaalisella tuella koko perheelle. Jos lapsi tai nuori nähdään potentiaalisena leikkauskandidaattina, onko todellakin kaikki muu mahdollinen tuki ja ohjaus perheelle jo annettu? Miten varmistetaan, että päätös on aidosti lapsen tai nuoren eikä vanhempien?
Lihavuusleikkaukset eivät ole ratkaisu lihavuuden taustatekijöihin. Lihavuuden taustalla on usein lihavuuden stigma itsessään eli yhteiskunnan kielteinen ja syrjivä suhtautuminen lihavuutta ja niitä ihmisiä kohtaan, joilla on lihavuutta. Lihavuuden käypä hoito -suositus muistuttaa, että painoon kohdistuva syrjintä ja stigma itsessään voivat haitata ihmisten, joilla on lihavuutta, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, lisätä häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä ja vahvistaa epäterveellisinä pidettyjä ruokailutottumuksia (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).
Lihavuus on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat muun muassa lihavuuden stigma, perimä, ympäristö ja ruokailutottumukset. Siksi äärimmäisten kirurgisten toimenpiteiden tarjoaminen kasvaville lapsille ja nuorille ei ole kestävää terveydenhoitoa, vaan se voi aiheuttaa uusia, monimutkaisia haasteita, joista ei vielä ole tutkittua tietoa. Jos nuori saapuu vastaanotolle ensimmäistä kertaa tulosyynään rasvamaksa, voidaan todellakin sanoa, ettei lihavuuden hyvä, vastuullinen ja oikea-aikainen hoito ole toteutunut.
Nuoruus on ratkaiseva ajanjakso itsetunnon ja kehonkuvan muodostumiselle. Kun yhteiskunta ja terveydenhuolto viestivät, että kehon koko on korjattava kirurgisesti, nuori omaksuu viestin, jossa hänen kehonsa ei kelpaa sellaisenaan. Tämä saattaa syventää lihavuuden stigmaa ja luoda kelpaamattomuuden tunteen, joka vaikuttaa itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja mielenterveyteen.
Syömishäiriöliitto toivoo kutsua niihin pöytiin, joissa lasten ja nuorten lihavuusleikkauksista päätetään ja keskustellaan. On tärkeää lisätä ymmärrystä lihavuusleikkausten vaikutuksesta kehittyvälle mielelle ja keholle sekä niistä ruoka- ja kehosuhteen ongelmista, joita lihavuusleikkaukset saattavat tuoda tullessaan.
Jessica Sonko, laillistettu ravitsemusterapeutti, puheenjohtaja, Syömishäiriöliitto
Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto