Kannanotto: Kouluruoan kaloritiedot eivät kuulu oppilaille – niistä on vain haittaa

Kuvassa teksti, jossa lukee Eat what makes you happy
2.12.2019

Kannanotto julkaistu Helsingin Sanomissa 28.11.2019.

Viime viikolla lehdissä ja sosiaalisessa mediassa puhutti kouluruoan energia- ja ravintoainesisältöjen näkyminen eri ruokapalvelun­tarjoajien sovelluksissa ja koti­sivuilla.

Avoimuuden ja julkisuuden periaate on kannatettava monessa asiassa, mutta ruokien energia- ja ravintoainesisältöjen julkaiseminen kalori- ja grammatasolla on sellaista tietoa, ­joka ei kuulu kouluruokailuun. Ainoastaan diabetesta sairastavat voivat hyötyä hiilihydraattien grammamääristä, mutta kaloritietoa hekään eivät tarvitse. Ruoan ainesosa- ja allergeenitiedot ovat asia erikseen.

Ruokien energia- ja ravintosisältöjen tarkkailu ei kuulu terveeseen ruoka- tai kehosuhteeseen

Ruokien energia- ja ravinto­ainesisältöjen tarkkailu ei kuulu terveeseen ruoka- tai kehosuhteeseen minkään ikäisillä. Kalori- ja grammamäärien vahtiminen ja laskeminen ohjaa huo­miota pois kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelusta eli intuitiivisen syömisen taidosta. Erityisen haitallista tämä on lapsilla ja nuorilla, jotka vasta opettelevat kasvavan, muuttuvan ja itsenäistyvän kehonsa kanssa itselleen sopivaa syömistapaa ja -tahtia.

Terveen ruokasuhteen ja ruokakasvatuksen pohjan muodostavat nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelun ja kunnioittamisen lisäksi ruokavalion monipuolisuus ja täysipainoisuus, joustava syöminen ja ruoasta nauttiminen.

Kouluruokailun haasteena on pääsääntöisesti se, että oppilaat syövät liian vähän. Heitä pitäisikin kannustaa syömään riittävästi päivän energiatarpeeseen nähden. Koululounaan tulisi täyttää päivän energiantarpeesta noin kolmasosa. On vaikea uskoa, ­että hoikkuutta ihannoivassa, lihavuuskammoisessa yhteiskunnassa kaloritieto kannustaisi koululaisia syömään enemmän ja monipuolisemmin, päinvastoin.

Syömishäiriötä sairastavalle kaloritieto on vahingollista

Syömishäiriötä sairastavalle tai riskiryhmässä olevalle kaloritieto on erittäin vahingollista, jopa kohtalokasta. Vaikka diagnosoituja syömishäiriöitä on vain muutamalla prosentilla ­väestöstä, eri tavalla oireilevia on paljon enemmän.

Lea Hautalan väitöstutkimuksen (2018) mukaan 13–17-vuo­tiaista hallitsematonta syömistä esiintyy 15 prosentilla tytöistä ja 9 prosentilla pojista. Epä­terveenä laihdutuskeinona paastoamista esiintyy 12 prosentilla tytöistä ja 10 prosentilla pojista ja itse aiheutettua oksentamista 10 prosentilla tytöistä ja 7 prosentilla pojista. Lisäksi häiriintyneellä keho- ja ruokasuhteella oireilee vielä suurempi määrä koululaisia.

Syömishäiriölle kaikenlainen ruokaan liittyvä numerotieto on polttoainetta, joka vahvistaa oireilua. Syömishäiriötä sairastava yrittää pitää ahdistuksen kurissa takertumalla numeroihin ja muokkaamalla syömistä numeroiden sanelemalla tavalla.

Kouluruokailutilanteet ovat syömishäiriötä sairastaville nuorille muutenkin äärimmäisen haastavia. Tieto ruokien kalorimääristä ja energiasisällöistä pahentaa syömishäiriötä eikä auta ketään toipumaan. Lopetetaan turhan kaloritiedon tarjoaminen koululaisille ja autetaan heitä sen sijaan kohti tervettä ruoka- ja kehosuhdetta.

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto

Kuva: Jon Tyson/Unsplash