Kannanotto: Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille välttämätön tuki leikkausuhan alla – Ainutlaatuisia palveluja ei ole mahdollista korvata

Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan joka viidennellä nuorella on syömishäiriöön viittaavia oireita. Erilaiset syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti.

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua sekä opiskelu- ja työkykyä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksoivat viime vuonna noin vähintään miljardi euroa. Erilaisista mielenterveyden häiriöistä syömishäiriöt lukeutuvat pitkäkestoisimpiin ja hengenvaarallisimpiin.

Hallituksen budjettiriihessä 3.–4.9. päätetään ensi vuoden talousarviosta, jossa valtionvarainministeriön esityksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan vuonna 2025 noin 80 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna (384 milj.) (linkki avautuu uudessa välilehdessä). Julkisen talouden suunnitelman mukaan järjestöiltä ollaan leikkaamassa vaalikauden loppuun mennessä yhteensä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa.

Tulevat leikkaukset ovat monella tapaa kohtalokkaita syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen. Syömishäiriöerityistä tukea Suomessa tarjoaa ainoastaan Syömishäiriöliitto jäsenyhdistyksineen. Tarjolla olevia matalan kynnyksen psykososiaalisia palveluja ei ole nykyisessä valtiontalouden tilanteessa mahdollista korvata julkisen sektorin palveluilla. Yhä useammin esille nousevat tilanteet, joissa julkinen terveydenhuolto lähettää syömishäiriötä sairastavan suoraan Syömishäiriöliiton tuen pariin.

Syömishäiriöliiton ja sen jäsenyhdistysten tarjoamat tukipalvelut kytkeytyvätkin tiiviisti hoidon rinnalle ja paikkaavat hoidon puutteita. Matalan kynnyksen tuen leikkaaminen syömishäiriötä sairastavilta tulee vääjäämättä näkymään julkisten sote-palveluiden, erityisesti erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuna tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi niukkenevien resurssien kanssa.

Syömishäiriöiden hoidon saatavuudessa ja hoitopoluissa on isoja alueellisia eroja, ja hoidon saaminen on usein sattumanvaraista. Kolmannen sektorin tarjoama syömishäiriötuki on aidosti valtakunnallista, vähentää alueellista eriarvoisuutta ja tavoittaa ihmisiä sekä sähköisten että kasvokkain tarjottavien palveluiden muodossa ympäri Suomen.

Syömishäiriö on aina koko perheen sairaus riippumatta sairastavan iästä. Vakava psyykkinen sairaus sairastuttaa pahimmillaan koko perheen sen kantaessa vastuuta sekä syömishäiriön kotihoidosta että rinnalla kulkemisesta. Arviolta 46 prosenttia mielenterveysläheisistä on vaarassa sairastua itse psyykkisesti. Läheisille tarjottu tuki on erityisen kustannusvaikuttavaa – jokaista syömishäiriötä sairastavaa kohden on moninkertainen määrä läheisiä.

Järjestöavustusten lyhytnäköisistä leikkauksista koituva lasku lankeaa valtiolle ihmisten ohjautuessa yhä huonovointisimpina ja vakavammin sairaina kalliimpiin palveluihin kuten ympärivuorokautiseen osastohoitoon. Syömishäiriöliitto vaatii järjestöavustusten leikkauksien perumista. Hallitukselta on löydyttävä malttia katsoa pidemmälle ja turvata hyvinvointiyhteiskunta nyt ja tulevaisuudessa.

Jessica Sonko, puheenjohtaja, Syömishäiriöliitto
Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto