Syömishäiriöliiton aluevaalitavoitteet

10.3.2025

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoidon saatavuus vaativat kehittämistä hyvinvointialueilla

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kymmenes henkilö on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä (linkki aukeaa uudessa välilehdessä). Kouluterveyskyselyssä kohonnut syömishäiriöriski todettiin jopa joka viidennellä yläkouluikäisellä ja toisen asteen opiskelijalla. Syömishäiriöt voivat koskettaa ketä tahansa riippumatta iästä, sukupuolesta tai kehon koosta. Syömishäiriöiden oireet ovat monimuotoisia, eikä syömishäiriöitä voi tunnistaa vain ulkoisten piirteiden, esim. kehon koon perusteella.

Syömishäiriöliiton aluevaalitavoitteet perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistuun selvitykseen (linkki aukeaa uudessa välilehdessä) syömishäiriöön sairastuneiden lasten, nuorten ja aikuisten palvelujen järjestämistä ja niiden haasteista ja kehittämiskohteista hyvinvointialueilla

Syömishäiriöiden varhaista tunnistamista ja matalan kynnyksen palveluja tulee kehittää

Lisätään sote-alan ammattilaisten osaamista syömishäiriöistä

Koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tunnistamaan syömishäiriöitä varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan oireiluun. Tarjotaan etenkin perustason terveydenhuollon henkilöstölle jatkuvaa ja helposti saavutettavaa koulutusta syömishäiriöiden tunnistamisesta ja hoidosta, jotta osaaminen säilyy työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään Syömishäiriöliiton osaamista.

Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluja

Kehitetään ja vahvistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joihin pääsee ilman ajanvarausta tai lääkärin lähetettä. Turvataan nopea ja helppo pääsy asiantuntevaan apuun ilman raskasta byrokratiaa tai pitkää odotusaikaa.

Toimeenpannaan terapiatakuu

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen lasten ja nuorten terapiatakuusta (linkki aukeaa uudessa välilehdessä). Terapiatakuun myötä lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Toteutetaan lasten ja nuorten terapiatakuu, joka turvaa jokaiselle mielenterveyshoitoa tarvitsevalle lapselle ja nuorelle sujuvan tarpeenmukaiseen hoitoon pääsyn.

Syömishäiriöiden hoidon tulee olla laadukasta, saavutettavaa ja jatkuvaa kaikille ikäryhmille

Perustetaan jokaisella hyvinvointialueelle erikoistunut moniammatillinen syömishäiriötiimi

Jokaiselle hyvinvointialueelle perustetaan vähintään yksi syömishäiriöihin erikoistunut tiimi (psykologi, ravitsemusterapeutti, psykiatri, muu hoitohenkilöstö), joka koordinoi alueen syömishäiriöosaamista ja kehittää syömishäiriöiden hoitoa.

Laaditaan hoitopolut syömishäiriötä sairastaville

Laaditaan yhtenäiset hoitopolut kaikenikäisille syömishäiriötä sairastaville varmistaen hoidon jatkuvuus ja sujuvat siirtymät eri palveluiden välillä, erityisesti täysi-ikäisyyden jälkeen. Syömishäiriöliiton asiantuntijuutta hyödynnetään hoitopolkujen kehittämisessä ja liiton tarjoamat palvelut saatetaan osaksi hoitopolkuja.

Taataan tuki koko perheelle

Syömishäiriö on aina koko perheen sairaus. Syömishäiriöiden hoidossa huomioidaan myös läheisten tuen tarve ja ohjataan läheisiä aktiivisesti hyödyntämään Syömishäiriöliiton palveluja. Tarjotaan hyvinvointialueilla yhdessä Syömishäiriöliiton kanssa ensitietoa ja tukea syömishäiriötä sairastavien läheisille.

Järjestöyhteistyön merkitys on tunnistettava ja järjestöjen toimintaedellytykset hyvinvointialueilla on turvattava

Vahvistetaan yhteistyötä järjestöjen kanssa

Hyvinvointialuille perustetaan pysyvä yhteistyörakenne, jossa järjestöjen edustajat osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Vahvistetaan järjestöyhteistyötä hyvinvointialueilla, jotta kolmannen sektorin asiantuntemus ja matalan kynnyksen palvelut tukevat mahdollisimman hyvin julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Varmistetaan pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus järjestöille

Hyvinvointialueilla toimiville järjestöille taataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus, jotta ne voivat jatkossakin tarjota matalan kynnyksen psykososiaalisia tukipalveluita, vertaistukea ja neuvontaa.