Syömishäiriöön sairastumisen sata syytä – Mistä syömishäiriö johtuu? osa 3/3

20.5.2019

Kun syömishäiriö puhkeaa, on luonnollista etsiä sairaudelle syytä tai syyllistä. Syyn löytyminen saattaa joskus helpottaa toipumista tai lisätä itseymmärrystä, mutta kiinni siihen ei kannata jäädä. Taustalla vaikuttavista ja laukaisevista tekijöistä on hyvä olla tietoinen, mutta voimavarat kannattaa keskittää toipumiseen tai sairastavan tukemiseen.

Tämän kolmiosaisen kirjoituksen tarkoituksena on avata niitä eri tekijöitä, joita syömishäiriöön sairastumisen taustalla on. Koska tekijöitä on niin paljon, voin jo heti tässä vaiheessa antaa kaikille syyllisyyttä tunteville synninpäästön.

Miksi joku sairastuu?

Syömishäiriöön sairastumisen syytä ei tunneta täysin. Kuitenkin tiedetään, että syömishäiriötä ylläpitävä kierre saa alkunsa useimmiten laihduttamisen aloittamisesta, jonka johdosta elimistö alkaa nälkiintyä ja on aliravittu. Aliravitsemus puolestaan aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita (esim. masennusta ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia). Aliravitsemus ylläpitää syömishäiriön oireita ja itseään ruokkiva kierre on valmis. Aliravitsemuksesta voivat kärsiä kaiken painoiset henkilöt eli aliravitsemus ei ole välttämättä sidoksissa painoon.

Tässä kirjoitussarjassa jaan syömishäiriöiden taustatekijät seuraaviin osa-alueisiin:

  • geneettiset ja biologiset tekijät,
  • persoonallisuuteen liittyvät tekijät,
  • sosiokulttuuriset tekijät,
  • psykologiseen kehitykseen ja traumaan liittyvät tekijät,
  • perheeseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Ensimmäisen osan, jossa käsiteltiin geneettisiä ja biologisia tekijöitä, voit lukea täältä. Toisen osan, jossa käsitellään persoonallisuuteen liittyviä sekä sosiokulttuurisia tekijöitä, löydät täältä

Psykologiseen kehitykseen ja traumoihin liittyvät tekijät

Psykologinen kehitys on osa aikuiseksi kasvua, mutta jatkuu luonnollisesti koko ihmisen elämän ajan. Psykologisessa kehityksestä on useita seikkoja, jotka saattavat altistaa syömishäiriön kehittymiselle.

Väitän, että monilla syömishäiriötä sairastavilla on taustalla trauma, joko isompi tai pienempi sellainen. Trauma voi olla esim. lapsuudessa tai nuoruudessa koettu fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta, jotka uhkaavat lapsen ja nuoren normaalia psyykkistä kehitystä.

Hyvin moninaiset traumaattiset tapahtumat, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena, raiskatuksi joutuminen, fyysinen laiminlyönti lapsuudessa, koulukiusaaminen ja puolison väkivaltaisuus, lisäävät syömishäiriön sekä kaikkien muiden mielenterveyden sairauksien riskiä. Näiden traumojen välittömiä vaikutuksia ovat alentunut itsetunto, negatiivinen minäkuva ja häpeä.

Jos oiotaan mutkia, voivat nämä johtaa tarpeeseen olla kiltti, hoikka ja toisia miellyttävä. Toisaalta häpeä ja negatiivinen minäkuva voivat purkautua myös rajattomana käytöksenä, itsensä vahingoittamisena tai toistuvasti vahingollisiin ihmissuhteisiin hakeutumisena. Kummassakin tapauksessa kyse on selviytymismekanismista ja halusta lievittää ahdistusta. Pyrkimys on siis hyvä, mutta keinot tuhoavat.

Traumataustaisen henkilön tunteiden säätely ei toimi, eikä henkilö pysty rauhoittamaan tai tyynnyttämään itseään. Ulkoinen toiminta, kuten syömishäiriökäyttäytyminen, auttaa rauhoittumaan sekä vie hetkeksi ajatukset muualle.

Perheeseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät

Perinteisen psykoanalyyttisen perinteen mukaisesti äidin ja tyttären suhteen ristiriidat nostetaan ratkaiseviksi tekijöiksi syömishäiriöitä tarkasteltaessa. Syömishäiriön kehittymisen syy haetaan äidin ja tyttären suhteen varhaisista häiriöistä. Lisäksi naiseksi kasvamiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät ilmiöt ovat keskiössä syömishäiriön syntyä selitettäessä.

Ehkä hedelmällisempi tarkastelutapa on pohtia sitä, miten perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta haetut syyt voivat olla myös syömishäiriön seurausta, sillä syömishäiriö muuttaa koko perhedynamiikan. Kuitenkin perheeseen liittyvillä tekijöillä näyttäisi olevan yhteys syömishäiriöiden puhkeamiselle sekä taustatekijöinä että laukaisevina tekijöinä. Tämä on luonnollista, koska syömishäiriöiden puhkeaminen on tavallisinta iässä, jolloin nuori asuu vielä lapsuudenperheessään ja perheessä tapahtuvat asiat ovat isossa roolissa lapsen elämässä.

Oman kokemukseni mukaan syömishäiriötä sairastavat kuvaavat oman perheensä vuorovaikutusta haastavana. Saattaa olla, että vaikeat asiat ja suuret tunteet on jätetty käsittelemättä tai lakaistu maton alle esim. läheisen ihmisen kuolema, avioerot, muut isot muutokset perheessä.

Toisaalta tunneilmaisu perheessä on taas voinut olla rajatonta. Lapsi ole kenties koskaan saanut olla lapsen paikalla, vaan joutunut kantamaan liiallista vastuuta ja pärjäämään yksin. Tutkimuksista tiedetään, että jos vanhemmilla on täydellisyyden tavoitteluun liittyviä piirteitä, lisää se riskiä syömishäiriöön sairastumiselle.

Kiintymyssuhteiden kiehtova maailma

Mielestäni kiinnostava lähestymistapa syömishäiriöt, perhe ja ihmissuhteet -teemaan ovat kiintymyssuhteet ja erilaiset kiintymyssuhdemallit. Kiintymyssuhdemallit voivat osaltaan selittää syömishäiriöön sairastumisen taustatekijöitä. Kiintymyssuhdemallit kuvaavat lapsen ja aikuisen välistä kiinnittymistä ja tapoja olla yhteydessä toisiinsa.

Perinteisesti kiintymyssuhdemallit voidaan jakaa turvalliseen, turvattomaan ja ristiriitaiseen kiintymyssuhteeseen.

Kärjistetysti turvallisessa kiintymyssuhteessa kasvava lapsi voi ilmaista sekä positiiviset ja negatiiviset tunteet vapaasti ja aikuinen osaa vastata näihin tunteisiin sopivalla tavalla. Jos lapsi itkee, hänelle annettaan ruokaa, jos lapsi hymyilee, vastaa aikuinen hymyllä. 

Turvattomassa kiintymyssuhteessa voimakkaat tunteet ovat kiellettyjä. Lapsi oppiikin, että tunteiden tukahduttaminen on helppo keino olla mieliksi vanhemmille. Tämä voi johtaa tunteiden patoutumiseen tai kyvyttömyyteen tunnistaa omia tunteitaan. Vanhempi voi esimerkiksi rankaista lasta liiallisesta riemusta tai itkusta, jonka seurauksena lapsi vetäytyy eikä ilmaise tunteitaan.

Ristiriitainen kiintymyssuhde tarkoittaa sitä, että vanhempi ei ole johdonmukainen reagoidessaan lapsen tunnetilaan. Vanhemman oma mieliala vaikuttaa reagointitapaan, eikä lapsi koskaan tiedä, mikä vanhemman reaktio on. Toisena hetkenä itku saattaa olla sallittu, toisena hetkenä se voi taas johtaa rangaistukseen. Saattaa olla, että vanhempi vastaa ainoastaan voimakkaisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen ja lapsi oppii saamaan huomiota vain raivoisasti itkemällä, huutamalla tai muulla rajulla käytöksellä.

Kahdesta jälkimmäisestä kiintymyssuhdemallista on helppo johtaa syömishäiriön eri muotoja. Perheessä, joissa on useampi lapsi, kuitenkin usein vain yksi sairastuu syömishäiriöön, vaikka kaikki ovat altistuneet samanlaiselle kiintymyssuhdemallille. Lapsen persoona ja temperamentti sekä monta muuta tekijää ovat aina syömishäiriön taustalla.

Samoin sosiaalisen oppimisen ja mallioppimisen teorioiden mukaan syömistä, ruokaa ja omaa kehoa koskevat häiriintyneet asenteet ja käyttäytyminen voivat olla muilta perheenjäseniltä opittuja. Jos äiti on sairastanut syömishäiriön eikä ole toipunut siitä kunnolla, on lapsella isompi riski sairastua mallioppimisen kautta syömishäiriöön. Lisäksi oman tai lapsen painon negatiivinen kommentointi on omiaan vauhdittamaan syömishäiriön puhkeamista. Kuitenkaan mallioppiminen ei yksin kuitenkaan johda syömishäiriön puhkeamiseen, vaan siihen tarvitaan aina useampia tekijöitä.

Summa summarum

Tämän postaussarjan tarkoituksena on valottaa syömishäiriöiden taustalla olevia tekijöitä, joita on useita. Syömishäiriön puhkeamiseen on aina vaikuttamassa monia asioita. Yhden riskitekijän olemassaolo ei tarkoita sitä, että syömishäiriö puhkeaa.

On rakentavampaa ajatella, että kun henkilön taustalla on riittävän monta syömishäiriölle altistavaa tekijää, voi yksi laukaiseva tekijä saada syömishäiriön puhkeamaan. Syömishäiriöpäivillä opittua: Geenit lataavat aseen, mutta ympäristö painaa liipaisimesta. Syömishäiriöön sairastuminen ei ole kenenkään vika.

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto – SYLI ry

Arkistot

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta