Pienten hyvinvointitekojen suuri merkitys

Some ja lehtijutut ovat täynnä hyvinvointi- ja elämäntapamuutosvinkkejä. Esitellyt keinot vaativat usein isoja panostuksia ja arjen rutiinien mylläämistä. Ne saattavat lopulta johtaa ennemmin pahoin- kuin hyvinvointiin, etenkin jos niissä keskitytään ulkomuodon tai kehon muokkaukseen.

Olemme kuitenkin muutakin kuin ulkonäkö ja paino – meillä on keho, joka välittää erilaisia aistimuksia aivoihin, ja aivot, jotka ovat koko tietoisen toimintamme ja olemassaolomme perusta. Näistä molemmista kannattaa pitää huolta, myös elämän vastoinkäymisissä ja kuormittavissa tilanteissa.

Kun mieli kuormittuu

Kun mieli syystä tai toisesta kuormittuu (läheisen sairastuessa, itsen sairastuessa, kun jokin ahdistaa, tulee vastoinkäymisiä tai mielipahaa) voi olla vaikeaa kannatella itseään ja huolehtia voimavaroistaan, vaikka sen tietäisikin tekevän itselle lopulta hyvää. Omasta itsestä huolenpito jää toissijaiseksi ja koko kapasiteetti pyörii vain käsillä olevan ongelman tai haasteen ympärillä: ”Miten selviän? Entä jos en selviäkään? Mitä tapahtuu? En pysty tähän! En saa apua, olen yksin”.

Vaikka kuormittavat ajatuskehät pyörivät mielessä, voi oman hyvinvoinnin ja voimavarojen eteen silti tehdä pieniä asioita omassa arjessa. Rohkenen väittää, että niiden tekeminen ei juuri kuormita, mutta niistä voi saada voimia jaksaa vaikeassa tilanteessa.

Pieniä hyvinvointitekoja itselle

Minkälaisista asioista siis on kyse? Voit itsellesi sopivalla hetkellä lukea alla olevan listan, ja valita sieltä yhden, pienen teon, jota toistat silloin tällöin useampana päivänä. On hyvä muistaa, että aluksi mieli voi asettua vastahankaan, kun kokeilee jotain uutta. Päätelmiä näiden pienten tekojen hyödyllisyydestä kannattaa kuitenkin tehdä vasta muutamien toistokertojen jälkeen – ei yhden eikä kahden kerran kokemuksella.

Jos elämäntilanne on muutenkin vaativa, voi pelkkä kokeilukin tuntua raskaalta. Jos huomaat, että tämäkin lista tuntuu jälleen uudelta vaatimusluettelolta, voit aloittaa vaikka asettamalla kännykkään muistutuksen seuraavalle päivälle (tai ensi viikkoon), ja kokeilla silloin jotakin alla olevan listan pientä tekoa.

Vinkkilista pieniin, hyviin tekoihin itselle:

• Käy ulkona. Tämä ei tarkoita hikilenkkiä räntäsateessa, vaan esim. hetken istuskelua raikkaassa ilmassa. Ulkoilman tuntu iholla, pihan äänet ja muut aistiärsykkeet antavat aivoille vaihtelua, vaikka ulkona käväisisi lyhyestikin. Halutessasi voit käydä jossakin rauhallisessa paikassa (puistikko, metsä tai ranta), jos sellainen on lähelläsi. Pimeään vuodenaikaan, jos mahdollista, tähän kannattaa hyödyntää päivänvaloa.
• Vaihda paikkaa. Jos tuntuu, että jämähdät helposti tiettyihin paikkoihin tai toimintoihin – sohvalle, keittiön pöydän ääreen, kännykkää selailemaan, sängylle – valitse jokin toinen paikka ja asento, jossa et tavallisesti oleile.
• Seiso välillä yhdellä jalalla, vaikka arkiaskareita tehdessäsi. Tämäkin tarjoaa aivoille vaihtelua.
• Laula pieni laulu, soita jotain instrumenttia tai kuuntele musiikinpätkä. Musiikki aktivoi eri aivoalueita ja tarjoaa edelleen aivoille vaihtelua.
• Jos sinulla on uniongelmia, tarkastele iltarutiinejasi. Katsotko iltaisin jännittäviä tai mieltä kuohuttavia sarjoja tai keitätkö usein iltakahvit? Näiden poisjättäminen ei kuormittavassa tilanteessa varmastikaan paranna koko uniongelmaasi, mutta pitemmällä aikavälillä nämä voivat silti vaikuttaa unenlaatua heikentävästi. Nukut jatkossa todennäköisemmin paremmin, kun unta tutkitusti heikentävät rutiinit jäävät pois.
• Tiedosta, milloin multitaskaat. Kuormittavassa tilanteessa saattaa tulla tunne, että pitää saada paljon aikaan kiireellä, ja toimittaa mieluiten useaa asiaa yhtä aikaa. Tämä voi tuoda näennäisen tunteen tehokkuudesta, vaikka todellisuudessa multitaskaus on aivoille kuormittavaa ja altistaa virheille ja unohduksille. Hoitamalla yhden asian kerrallaan annat itsellesi luvan olla läsnä ja toisaalta aivosi saavat tehdä työnsä rauhassa.
• Tarjoa itsellesi lepohetki kesken päivän. Soita kännykästä luonnon ääniä tai tee lyhyt mielikuva- tai tietoisuustaitoharjoitus. Mitään pahaa ei tapahdu, vaikka annat itsellesi tällaisen hetken huolien keskellä. Ne odottavat sinua kyllä, ja toisaalta lepohetken jälkeen olet valmiimpi kohtaamaan ne uudestaan.
• Jos sinulla on joku läheinen ihminen tai lemmikkieläin, ota tavaksesi halata tai koskettaa häntä ohi kulkiessasi. Sinun ei tarvitse sanoa mitään, jos se ei tunnu hyvältä, pelkkä kosketus riittää. Kosketus aktivoi aivojen mielihyväalueita ja lievittää stressiä. Lisäksi se muistuttaa aivojamme siitä, että ympärillämme on meistä välittäviä, tärkeitä ihmisiä tai eläimiä.
• Käy lämpimässä (tai viileässä) suihkussa, sauno tai kastaudu veteen mahdollisuuksien mukaan. Tunnustele, miltä lämpö tai viileys ihollasi tuntuu. Tämä voi rentouttaa tai virkistää kehoasi, ja antaa jälleen erilaisia aistimuksia.

Kokeile! Mitä huomaat?

On luonnollista, että tällaisen listan tai jutun luettuaan mieli täyttyy kyseenalaistavista ajatuksista. ”Mitä tuo muka tilanteessani auttaisi? Ei kannata, ei noista ole apua. En pysty keskittymään muuhun. Olen aina juonut iltakahvit, ei ne mihinkään vaikuta”. Tällaista mielen tarinaa toistellessaan tulee samalla vahvistaneeksi omaa neuvottomuuttaan raskaassa elämäntilanteessa. Yllä esitellyt pienet, hyvinvointia tukevat keinot ovat tieteellisesti tutkittuja aivoterveyden edistäjiä. Ne eivät vie mielen kuormitusta pois, mutta voivat auttaa jaksamaan sen kanssa.

Olisi kuitenkin väärin sanoa, että kaikki edellä mainitut keinot sopisivat jokaiselle ihmiselle. Jos uskallat, valitse keinoista vähiten vastenmielisin ja kokeile sitä muutamaan kertaan. Mitä huomaat? Muuttuiko jokin huonommaksi? Entä paremmaksi? Voisitko jatkaa, ja katsoa mitä tapahtuu?

Ritva Näräkkä
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Syömishäiriöliitto
Toimintaterapeutti