Avun hakeminen ja etuudet
Syömishäiriöoireiluun, lievältäkin tuntuvaan, saa ja kuuluu hakea apua.
Miten ja missä syömisihäiriöitä hoidetaan?
Syömishäiriöön haetaan apua samalla tapaa kuin mihin tahansa terveyteen liittyvään huoleen. Otetaan yhteys työ-, opiskelu- tai kouluterveydenhuoltoon tai omalle terveysasemalle. Siellä tehdään arvio, jonka perusteella voidaan joko jäädä vielä seuraamaan tilannetta ja antaa ohjausta tai lähetetään eteenpäin erikoistuneeseen hoitoon.
Tukea avun hakemiseen voi saada kertomalla ajatuksistaan ensin jollekin tutulle, luotettavalle ihmiselle tai vaikka soittamalla Syömishäiriöliiton tukipuhelimeen.
Avun hakemisen haasteet
Emme halua pelotella tai mustamaalata terveydenhuoltoa, mutta emme myöskään kaunistella sitä, että syömishäiriöhoidon resurssit ovat riittämättömät ja apua syömishäiriöön ei valitettavasti aina saa. Syömishäiriöiden heikko tunnistaminen ja hoitoonohjaus näkyy myös suomalaisessa väestötutkimuksessa, jonka mukaan vain joka kolmas syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa ja vain joka neljäs saa hoitoa syömishäiriöönsä. Yleisimmin tunnistamatta ja hoitamatta jäävät sellaiset syömishäiriön muodot, jotka eivät ole anoreksian tai bulimian diagnoosikriteereiden mukaisia.
Muissa mielenterveyden häiriöksi luokiteltavissa sairauksissa sairauden olemassaolon ja vakavuuden merkiksi riittää inhimillinen kärsimys ja toimintakyvyn alenema. Jostain syystä syömishäiriöiden kohdalla edelleen edellytetään somaattiseen vointiin liittyvää todistetta sairauden tai ongelman olemassaolosta. Terveydenhuoltomme painokeskeisyys ja kulttuurimme lihavuusfobia haastavat lisäksi entisestään muiden kuin painoindeksin mukaan alipainoisten syömishäiriöiden tunnistamista ja hoidon saatavuutta.
Apua voi saada myös Mielenterveystalon syömisen ongelmien omahoito-ohjelmasta tai ahminnan omahoito-ohjelmasta.
Syömishäiriöliiton tarjoamiin tukipalveluihin pääsee tutustumaan täältä.
Miten ja mitä kertoa syömishäiriöoireilusta?
Apua hakiessa voi käydä niin, ettei tiedä, mitä ja miten kertoisi tilanteestaan. Avun hakeminen voi tuntua pelottavalta ja avunhakemistilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Nämä kertovat siitä, että kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, eikä sitä tarvitse hävetä.
Alle on koottu muistilista asioista, joista on hyvä puhua oikeanlaisen avun saamiseksi. Voit rauhassa miettiä asioita itseksesi vaikka ennen avun hakemista. Monille toimii myös se, että asiat kirjoittaa paperille ja ottaa paperin mukaan muistilapuksi terveydenhuollon kohtaamisiin.
Avunhakijan muistilista
- Minkälaisia ajatuksia syömiseen, liikkumiseen, omaan kehoon ja itseen liittyy?
- Miten pitkään syömishäiriöoireilua on ollut? Onko se saanut alkunsa jostakin erityisestä tapahtumasta?
- Miten oireilu näkyy arjessa, esim. ruokavalinnoissa, ruokakaupassa, liikkumistottumuksissa, ajanviettotavoissa, pakonomaisissa rutiineissa jne?
- Mitä oireilu estää sinua tekemästä? Minkälaisista asioista olet joutunut luopumaan, esim. aikaisemmat harrastukset tai muut kiinnostuksenkohteet?
- Miten oireilu vaikuttaa mielialaasi ja jaksamiseesi, aiheuttaako oireilu unettomuutta, ahdistusta, masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia?
- Miten oireilu vaikuttaa läheisiisi, esim. perheenjäseniisi, ystäviisi, kumppaniisi/kumppaneihisi, muihin ihmissuhteisiin?
- Huomaatko salailevasi asioita läheisiltäsi tai itseltäsi?
- Miten oireilu vaikuttaa työntekoon, opiskeluun tai koulunkäyntiin?
- Miten oireilu vaikuttaa seksuaalisuuteesi?
- Onko oireilu muuttunut matkan varrella? Onko ollut helpompia tai vaikeampia kausia?
- Ovatko läheisesi huomanneet oireilun tai oletko puhunut asiasta aikaisemmin kenellekään? Mitä he sanovat siitä?
Sosiaalietuudet
Yli 16 vuotiaan sairastuneen sosiaalietuudet
Kun sairastuu, saattaa olla oikeutettu erilaisiin etuuksiin. Suurinta osaa haetaan Kelan kautta.
Sairauspäiväraha
- Kela maksaa sairauspäivärahaa, jos olet 16–67-vuotias etkä voi sairautesi vuoksi tehdä työtäsi.
- Omavastuuaika = sairastuminen + 9 arkipäivää.
- Kela maksaa enintään 300 arkipäivältä alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta.
- Myöntämisen edellytyksenä on diagnosoitu sairaus tai vamma.
- Hakemuksen lisäksi vaaditaan lääkärintodistus (aluksi riittää A-todistus ja 60 päivän jälkeen vaaditaan B-lausunto).
- Työkyvyttömyys arvioidaan siihen työhön, josta olet sairautesi vuoksi jäänyt pois.
- Päivärahan määrä perustuu vuosituloon ja sairauspäivärahan minimimäärään on 31,99 e/päivä (2025).
- Maksetaan arkipäiviltä = maanantai-lauantai.
Osasairauspäiväraha
- Tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikatöihin.
- Työntekijän on oltava pois töistä omavastuuajan paitsi, jos osasairauspäivärahaa aletaan maksamaan välittömästi sairauspäivärahan jälkeen.
- Pääsääntöisesti maksetaan enintään 150 arkipäivältä.
- Osa-aikatyöjärjestelyyn tarvitaan sekä työntekijän, että työnantajan suostumus.
- Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta.
- Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella.
Kuntoutustuki, eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke ja toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke
- Työkyvyttömyyseläkettä anotaan yleensä, kun työkyvyttömyys pitkittyy ja sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivää on täynnä.
- Kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
- Kuntoutustuki myönnetään, kun arvioidaan, että henkilö on työkyvytön, mutta voi kuntoutua työelämään.
- Tuen myöntämiseksi hakijalla tulee olla hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
- Haetaan joko työeläkelaitokselta, Kelasta tai molemmista.
- Täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn pitää olla alentunut vähintään 3/5 (työeläkelait).
- Toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saa, kunnes etuus vaihtuu vanhuuseläkkeeksi. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan uudelleen, jos työkyky paranee, palautuu tai opiskelee uuden ammatin.
- Kelan maksama täysi takuueläke on 986,30 e/kk (2025), mikä on vähimmäiseläke.
Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke
- Näitä etuuksia myöntää vain työeläkelaitos ja määränä se on puolet kokonaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä.
- Työkyvyn pitää olla alentunut vähintään 2/5.
16 vuotta täyttäneen vammaistuki
Tuen tavoitteena on helpottaa 16 vuotta täyttäneen vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua. Vammaistuen tarve ja määrä arvioidaan aina yksilöllisesti.
Vammaistuen hakijalla tulee olla lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai vamma
- ja toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan = vaikeuksia huolehtia arjen toiminnoista tai itsestä sairauden vuoksi
- ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu haittaa
- tai tarvitsee ohjausta tai apua (henkilökohtaisissa toiminnoissa, muistuttelua arjen toiminnoissa)
Huom! Jos tarvitset apua vain kotitaloustöissä ja asioinnissa, et voi saada vammaistukea avuntarpeen perusteella.
Kolme tukitasoa (2025)
Vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon: perusvammaistukeen, korotettuun vammaistukeen ja ylimpään vammaistukeen. Tuen tasoon vaikuttaa tarvitsemasi avun, ohjauksen ja valvonnan määrä ja haittaluokka. Lisäksi perusvammaistuki voidaan korottaa korotetuksi tueksi sairaudesta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella.
- perusvammaistuki 109,97 e/kk.
- korotettu vammaistuki 256,62 e/kk.
- ylin vammaistuki 497,60 e/kk
Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Jos tuki myönnetään määräajaksi, voit hakea siihen jatkoa.
Eläkkeensaajan hoitotuki
Hakijan tulee olla kokopäiväisesti eläkkeellä (kuntoutustuki tai toistaiseksi myönnetty eläke)
- ja hänellä on lääkärin toteama vamma tai sairaus
- ja toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan
- ja hakija tarvitsee apua tai ohjausta sairauden tai vamman vuoksi
Oikeus tukeen arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon apua, ohjausta ja valvontaa hakija tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi.
Kolme tukitasoa (2025)
- perushoitotuki 84,17 e/kk
- korotettu hoitotuki 183,36 e/kk
- ylin hoitotuki 387,73 e/kk
Vammais- ja hoitotukea haetaan samalla lomakkeella ja tarvitaan lisäksi lääkärinlausunto C (korkeintaan 6 kk vanha) sekä mahdolliset kuitit tai selvitykset vammasta tai sairaudesta aiheutuneista kustannuksista.
Sairauden aiheuttaman haitan kuvaaminen hakemuksessa
Syömishäiriö aiheuttaa usein monenlaisia vaikeuksia ihmisen arkiseen toimintakykyyn. Arjen eri osa-alueet, kuten syöminen, liikkuminen tai ihmisen kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky voivat vaikeutua monin eri tavoin. Kuinka siis kuvata erityinen avuntarve ja sairauden aiheuttama haitta arjessa hakemuksiin niin, että tarvitut palvelut ja taloudellinen tuki saadaan turvattua?
Yleisiä ohjeita hakemuksen täyttämiseen
Syy-seuraussuhteiden löytäminen ja kuvaaminen
- Miten pitkäaikainen sairaus/vamma on alentanut toimintakykyä?
- Miten toimintakyvyn heikentyminen näkyy konkreettisesti arjessa?
Käytä mahdollisimman yksiselitteisiä, konkreettisia ja täsmällisiä aikamääreitä hakemuksessa
- Jonkin asian tekeminen on sairauden vuoksi vaikeaa/ joitakin haasteita on päivittäin, viikoittain, yhtämittaisesti
- Kauanko jonkin asian tekeminen kestää?
- Vältä käsitteitä ajoittain, satunnaisesti, silloin tällöin, joskus jne. Liian epämääräiset käsitteet voidaan tulkita hyvin monella tavalla.
- Pelkkä oireen kuvaaminen, kuten se että on keskittymisvaikeuksia ei kerro kovinkaan paljon. Jos sen sijaa kerrot, että et pysty esimerkiksi keskittymään kirjan lukemiseen kuin yhden sivun verran kerrallaan, se avaa tilannettasi jo paljon enemmän.
Hyvällä lääkärinlausunnolla on suuri merkitys
- Valmiiksi täytetyn lomakkeen/oman arjen kuvauksen voi vielä lääkärikäynnille mukaan
Kerro myös hakemuksessasi, miten olet yrittänyt hoitaa itseäsi (omahoito).
Joitakin esimerkkejä erilaisista arjen haitoista:
1) Syöminen: ruuan valmistusvaikeudet, kaupassa käyntiin liittyvät pelot, valinnan vaikeus, syömiseen liittyvät pakkotoiminnot- ja rituaalit
2) Kodinhoito: pelot ja pakkotoiminnot voivat hankaloittaa siivoamista. Esimerkiksi pakonomainen siivoamisen ja puhtauden tarve
3) Liikkuminen: Erilaiset pelot rajoittavat liikkumista tai esim. kulkuvälineen valintaa tai on pakottava tarve liikkumiseen/liikuntaan
Lähteet
https://www.kela.fi/sairastaminen
https://www.kela.fi/tyokyvyttomyyselake-ja-kuntoutustuki
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyyselake-tyokyvyn-heiketessa
https://www.kela.fi/vammaistuki-aikuiselle
https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki
Sairaanhoidon maksut ja korvaukset
Lääkekorvaukset
- Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä sairautesi hoitoon, ja joille on vahvistettu korvattavuus.
- Alkuvuodesta täytyy kerryttää 50 euron omavastuuosuus (edellytetään siitä vuodesta alkaen, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta).
- Vuonna 2025 vuosiomavastuu on 633,17 euroa. Sen täytyttyä henkilö maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
- Lääkkeiden erityiskorvattavuutta varten tarvitaan lääkärin B-lausunto.
Kela matkakorvaus
- Kelasta voi saada matkakorvausta, kun matkustat julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on esim. sairaus tai kuntoutus, johon sinulla on Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätös.
- Korvaus katsotaan usein halvimman matkustustavan mukaan ja maksukatto on vuodessa 300 euroa, jonka jälkeen loppuvuoden matkat korvataan kokonaan.
- Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 25 euroa. Pienemmätkin summat kerryttävät maksukattoa, joten ilmoita ne Kelaan.
- Hae korvaus oma-asioinnin kautta tai SV4-lomakkeella. Säilytä kuitit ja todistukset.
Julkisen terveydenhuollon maksukatto
- Maksukatto on 762 euroa vuonna 2025.
- Maksukaton piiriin kuuluu mm. terveyskeskuksen lääkäripalvelut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut ja fysioterapiamaksut.
- Maksukaton piiriin kuuluvien palveluiden määrä lisääntyi 1.1.2022 alkaen: muun muassa suun terveydenhuolto, tilapäinen kotisairaanhoito ja toimintakykyä parantava ja ylläpitävä hoito (neuropsykologinen kuntoutus, ravitsemusterapia, jalkojenhoito, puheterapia, toimintaterapia).
- Perusterveydenhuollossa avohoitona annetusta mielenterveyspalvelusta ei peritä maksuja.
- Asiakasmaksulain osittaisuudistuksen myötä maksuttomien palveluiden määrä lisääntyi. Uusia maksuttomia palveluja 1.7.2021 alkaen ovat olleet esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot sekä alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit.
- Alle 18-vuotiaiden lasten maksut lasketaan yhteen huoltajan maksukaton kanssa.
- Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä.
- Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 25,10 euron hoitopäivämaksu (v.2025) muuten pääasiassa palvelut maksuttomia, jotka kuuluvat maksukaton piiriin.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
- Laissa säädetään hyvinvointialueen velvollisuudesta antaa asiakkaalle tietoa maksuista sekä maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä.
- Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.
- Asiakasmaksulaki 11§: Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen
- Pykälän 1.momentti on velvoittavassa muodossa edelleen vain sosiaalihuollon maksuihin sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin liittyen.
- Myös tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja eli niitä, jotka ovat kaikille samansuuruisia voidaan alentaa, jos maksu vaarantaa henkilön toimeentulon, mutta se ei ole hyvinvointialueelle pakollista.
- Mutta pykälä sisältää maininnan, että maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
- Jos asiakas hakee toimeentulotukea, Kela ohjaa asiakasta hakemaan terveydenhuollon tasasuuruisiin asiakasmaksuihin alentamista. Terveydenhuollon laskut voidaan silti hyväksyä toimeentulotuessa menona, jos asiakasmaksujen alentamista koskeva päätöksenteko on kesken.
- Jos maksun alentaminen tai poistaminen ei ole mahdollista, oikeus Kelan perustoimeentulotukeen kannattaa tarkistaa.
Lähteet
EAPN-FIN Asiakasmaksulaki-esite 2022 pdf
https://stm.fi/terveydenhuollon-maksukatto
Kelan etuusohje: toimeentulotuki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Ammatillinen kuntoutus
Kelan myöntämä ammatillinen kuntoutus
- Voit saada ammatillista kuntoutusta Kelasta jos sinulla on jokin sairaus tai vamma joka vaikeuttaa tai sen arvioidaan lähivuosina vaikeuttavan olennaisesti selviytymistä opinnoissa tai töissä.
- Kelan ammatillisen kuntoutukseen piiriin kuuluu esimerkiksi jos on työtön, opiskelija tai ollut poissa työelämästä pidemmän aikaa.
- Henkilön työ-tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne.
- Keskustele kuntoutuksesta ja vaihtoehdoista esimerkiksi hoitotahon kanssa.
- Vaaditaan Hakemus Ammatillinen kuntoutus + lääkärin B-lausunto.
Lähde: https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus ja Ammatillinen kuntoutus-etuusohje
Ammatillinen kuntoutusselvitys
- Voi soveltua silloin, kun henkilön kokonaistilanne ja ammatillinen suunnitelma vaativat yhtenäistä selvittelyä, arviointia sekä tietojen yhdistämistä moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen.
- Esimerkiksi voi tulla kyseeseen, jos henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai henkilö on ollut sairaspäivärahalla yli 60 päivää.
- Kuntoutus kestää enintään 10 kuntoutuspäivää ja se sisältää:
- alkuselvityksen (2–4 päivää), jolla kartoitetaan tilannettasi,
- jatkoselvityksen (6–8 päivää), jonka tavoitteena on laatia ammatillinen suunnitelma
- jatkoselvityksen jälkeisen seurantayhteydenoton ja tarvittaessa seurantakäynnin.
- Selvityksen pohjalta luodaan ammatillinen jatkosuunnitelma.
Lähde: https://www.kela.fi/kuntoutusselvitys ja ammatillinen kuntoutus-etuusohje
Kelan TAITO-kuntoutus
- Voit hakea Taito-kuntoutusta, jos olet 18–64-vuotias.
- Kuntoutusmuoto on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat kuntoutuksellista tukea työllistymiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen.
- Voi sopia, jos olet työtön, keskeyttänyt opinnot, vaihdat ammattia tai olet palaamassa työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään.
- Tavoitteena mm. työelämätaitojen vahvistaminen, omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, elämänhallinnan lisääminen.
- Sisältää ryhmämuotoista kuntoutusta, yksilökäyntejä sekä työharjoittelua.
Lähde: https://www.kela.fi/taito-kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus-etuusohje
Työkokeilu ja työhönvalmennus
Kolme linjaa:
- Työkokeilu: Tavoitteena varmistaa ammatillinen urasuunnitelma, opiskeluala tai konkreettinen työtavoite. Kokeilet työtä valitsemallasi työpaikalla. Työkokeilu sisältää 45 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan kokonaisuudessaan 5 kuukauden kuluessa sen alkamisesta.
- Työhönvalmennus: Jos tarvitset tukea työpaikan etsimiseen ja tavoitteena saada työpaikka, josta saat palkkaa. Valmennus voi auttaa sinua löytämään työpaikan, työllistymään avoimilla työmarkkinoilla ja muodostamaan palkkatyösuhteen. Työhönvalmennus sisältää enintään 95 kuntoutuspäivää ja toteutetaan kokonaisuudessaan 13 kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, kun asiakkaan ensimmäinen tapaaminen on toteutunut.
Lähde: https://www.kela.fi/tyokokeilu
https://www.kela.fi/tyohonvalmennus
Kelan etuusohje: Ammatillinen kuntoutus
Koulutus ja koulutuskokeilu ammatillisena kuntoutuksena
- Koulutuskokeilu voi sopia sinulle, jos sinulla on sairauden tai vamman vuoksi erityisiä vaikeuksia koulutusalan valinnassa. Samalla voit varmistaa, että suunnittelemasi koulutus sopii sinulle.
- Koulutus ammatillisena kuntoutuksena voi olla perus-, uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutusta.
- Edellytyksenä että, suunniteltu koulutus- ja ammattiala on henkilölle sairauden tai vamman kannalta sopiva.
- Koulutuksen tulee johtaa lisäksi ammattiin tai työhön, joka mahdollistaa toimeentulon tai olennaisten lisäansioiden saamisen tai hankkimisen.
- Koulutus voi olla myös yleissivistävää (esim. lukio), kun se on välttämätöntä päästäksesi ammattiin valmistavaan koulutukseen.
Lähde: https://www.kela.fi/koulutus-kuntoutuksena , https://www.kela.fi/koulutuskokeilu
ja Ammatillinen kuntoutus-etuusohje
Kelan nuorten ammatillinen kuntoutus
Nuoren ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu 16-29-vuotiaalle opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevalle asiakkaalle.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa suunnittelemaan omaa tulevaisuutta ja löytämään suuntaa opiskelu- ja työelämään. Nuoren ammatillinen koulutus on vaihtoehto, jos
- olet 16-29 -vuotias
- et ole vielä löytänyt sopivaa opiskelualaa tai työpaikkaa
- opiskelusi on keskeytynyt tai on vaarassa keskeytyä
Ilman lääkärinlausuntoa voidaan nuorille myöntää seuraavia kuntoutusmuotoja:
- NUOTTI-valmennus,
- ammatillinen kuntoutusselvitys
- työkokeilu
- työhönvalmennus
- koulutuskokeilu
Ei tarvitse tietää, mikä on sopivin kuntoutusmuoto vaan voi ottaa yhteyttä Kelaan ja sieltä autetaan löytämään sopiva vaihtoehto.
Kun asiakkaalla on toimintakykyä heikentävä sairaus, hoidon tarve ja hoidosta vastaava taho, vastaa silloin kyseinen taho asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta. Hoitava taho voi ohjata asiakkaan ammatilliseen kuntoutukseen, jos se on oikea-aikaista ja tarpeellista. Tällöin nuorelle ei haeta nuoren ammatillista kuntoutusta vaan ammatillista kuntoutusta, joka edellyttää lääkärinlausuntoa.
Lähde: https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus
Kelan etuusohje: Nuoren ammatillinen kuntoutus
Nuotti-valmennus
- 16-29 -vuotiaille
- NUOTTI-valmennuksessa saa henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa tulevaisuuden suunnittelemisessa. Valmentajaa tavataan säännöllisesti omassa arkiympäristössä.
- Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja sen tavoitteet määritellään yhdessä kuntoutujan kanssa.
- Valmentaja auttaa:
- tunnistamaan omat taidot ja vahvuudet
- hahmottamaan millainen ammatti tai opiskelupaikka voisi olla sopiva
- suunnittelemaan, miten päästä tavoitteisiin
- käytännön asioissa, kuten Kelassa, TE-toimistossa tai lääkärissä asioimisessa.
Lähde: https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus
Muu kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Sinulla voi olla oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos:
- olet alle 65-vuotias
- sinulla on vamman tai sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa ja osallistua niihin (myös opiskelu ja työ)
- kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden
- kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
- kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia, vaan tukevat suoriutumista ja osallistumista.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla terapiaa (esim. psykoterapiaa, toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta); moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksessa tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.
Kuntoutuspsykoterapia
Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos:
- olet 16–67-vuotias ja
- työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja
- olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa
- psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi.
Terapian hakemiseen vaaditaan psykiatrin kirjoittama lääkärinlausunto. Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan, enintään 3 vuotta. Kelan maksama enimmäiskorvaus yksilöterapiassa on 57,60 euroa/käyntikerta. Loppuosan henkilö maksaa itse.
Mielenterveyden häiriötä sairastavan kuntoutuskurssit
Kela järjestää kuntoutuskursseja mielenterveyden häiriöitä sairastaville.
- Silmu-kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.
- Verso-kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, jotka ovat sairastaneet pitkään vaikeaa mielenterveyden häiriötä.
- Nuoren (16-29-vuotiaan) elo-kurssi on tarkoitettu niille nuorille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö.
Kurssien tarkemmat kriteerit löytyvät Kelan sivuilta.
Lähteet
https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
https://www.kela.fi/silmu-kurssi
https://www.kela.fi/verso-kurssi
https://www.kela.fi/nuoren-elo-kurssi
Työeläkekuntoutus
Työeläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta voi anoa oman työeläkelaitoksen kautta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Olet alle alimman vanhuuseläkeikäsi.
- Sinulla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla.
- Sinulla on viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita vähintään 42 048,18 euroa (vuoden 2025 taso).
- Sinulla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai olet hoitanut alle 3-vuotiasta lastasi viimeisen 36 kuukauden aikana.
- Sinulla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma-tai liikennevakuutuksen perusteella
Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä selviytymistä ja työssä jatkamista terveydentilan rajoitteista huolimatta. Keskustele kuntoutuksesta ja vaihtoehdoista hoitavan lääkärin kanssa. Haetaan hakemuksella ja lääkärin B-lausunnolla + täytä kuntoutussuunnitelma. Jos yllä olevat yleiset edellytykset eivät täyty, ammatillista kuntoutusta voi anoa Kelan kautta.
Työeläkekuntoutuksen eri keinot
Työkokeilu ja työhönvalmennus
Työpaikkakuntoutus eli työkokeilu ja työhönvalmennus ovat ensisijaiset vaihtoehdot:
- Työkokeilun kesto tyypillisesti 2-3 kk, mutta perustellusta syystä sitä voidaan jatkaa 6kk saakka. Työaika voi alussa olla perustellusta syystä 4 h/pvä tai 20 tuntia viikossa, tavoitteena työhön paluu tai uuteen tehtävään työllistyminen.
- Laajennettu työhön paluun tuki on tarkoitettu kuntoutustuella oleville henkilöille, joiden arvioidaan tarvitsevan pidempikestoista tukea työhön palaamiseen. Tällöin voidaan tukea useampaa työkokeilua, joiden kesto yhteensä on enintään vuoden.
- Työhönvalmennuksen kesto max. 18 kk. Se voi sisältää työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua ja usein ulkopuolisia kursseja. Sen avulla voidaan tukea uusiin tehtäviin perehtymistä ja uusien tehtävien opettelua nykyisessä tai uudessa työpaikassa.
Uudelleenkoulutus
Jos työpaikkakuntoutuksen keinot ei johda terveydentilan kannalta sopivissa työtehtävissä jatkamiseen, koulutus voi tulla kyseeseen. Uuden ammatin tulee mahdollistaa työelämässä jatkaminen mahdollisimman pitkään ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Opiskelun tavoitteena on terveydentilalle sopivan ammatin hankkiminen, jos aikaisempi koulutus-ja työhistoria eivät mahdollista työssä jatkamista.
Koulutuksen pituus arvioidaan yksilöllisesti hakijan tilanteen mukaan. Pääsääntöisesti voidaan korvata korkeintaan neljän vuoden opinnot. Työeläkekuntoutuksena korvataan vain yksi tutkinto. Työeläkekuntoutuksena ei tueta polkuopintoja, avoimen korkeakoulun tai yliopiston opintoja tai muita vastaavia opintoja, jotka eivät johda tutkintoon.
Tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen
Työeläkelaitos voi myöntää työeläkekuntoutuksena tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen.
Lähteet
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/index.faces
https://www.tela.fi/kuntoutussuositukset/toimenpiteet
Sosiaalinen kuntoutus
Hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin voi ottaa yhteyttä itse tai yhdessä läheisen tai työntekijän kanssa, jos arjessa on erilaisia haasteita, joihin tarvitsee tukea ja apua. Hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalipalveluita erilaisissa tuen tarpeissa kuten:
- tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
- asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen
- taloudellisen tuen tarpeeseen
- sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi
- lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi
- päihteiden ongelmakäytöstä, muusta riippuvuuskäyttäytymisestä, mielenterveysongelmasta tai muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen
- muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen
Jokaisella on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palveluntarpeen arvioinnin aikana kartoitetaan asiakkaan tuen ja palveluiden tarvetta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivästystä. Lisäksi sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada nimetty omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalityöntekijä ja tehtävä on hoidettava virkasuhteessa. (Kts. myös tarkempia tietoja palvelutarpeen arvioinnin määräajoista erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla: Alle 16-vuotiaan ja perheiden sosiaalietuudet ja -palvelut: sosiaalipalvelut.)
Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat (SHL 14§):
- Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Palvelu taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi
- Perhetyö
- Lapsiperheen kotipalvelu
- Kotihoito
- Tukipalvelut
- Asumispalvelut (tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen)
- Laitospalvelut
- Liikkumista tukevat palvelut
- Päihde- ja riippuvuustyö
- Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut
- Mielenterveystyö ja mielenterveystyön palvelut
- Kasvatus- ja perheneuvonta
- Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
- Omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
- Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut
Lisätietoa muutamista sosiaalipalveluista:
Mielenterveystyö
Sosiaalihuollon mielenterveystyöhön kuuluvat neuvonnan ja ohjauksen lisäksi sosiaalihuoltolaissa 14 §:ssä tarkoitetut sosiaalipalvelut joko yleisinä sosiaalipalveluina tai erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen vastaavina palveluina. Sosiaalipalvelut kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus ja lapsiperheiden palvelut vastaavat yleensä myös mielenterveydenongelmista johtuvaan tuen tarpeeseen.
Mielenterveystyön palvelut
Sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluilla tarkoitetaan erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Selkeimmin mielenterveystyön kohdennettuja sosiaalipalveluja ovat erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Asumispalveluja ovat tilapäinen ja tuettu asuminen sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppiminen, työssä tarvittavien asioiden harjoittelu tai tuen saaminen ryhmässä toimimiseen.
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu muun muassa
- sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
- kuntoutusneuvonta ja –ohjaus
- valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
- ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
Sosiaalisen kuntoutuksen toteuttaja voi olla esim. hyvinvointialue tai kolmannen sektorin toimija.
Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä ovat esimerkiksi
- yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen)
- erilaiset toiminnalliset ryhmät
- vertaistuki
- osallistuminen vapaaehtoistoimintaan
- työtoiminta
- kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa
Kuntouttava työtoiminta
Hyvinvointialueet vastaavat kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Se on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu.
Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, joille on maksettu työttömyysturvaa tai toimeentulotukea määrätyn ajan ja jotka eivät pysty osallistumaan työvoimaviranomaisen tarjoamiin palveluihin. Kuntouttavasta työtoiminnasta voi kysyä lisää kunnan työllisyyspalveluista tai hyvinvointialueen sosiaalipalveluista.
Jos olet palaamassa työelämään, aloittelemassa uraasi tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeista ajoista, kuntouttava työtoiminta voi olla sinulle sopiva ratkaisu. Tavoitteena on, että kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-palveluihin.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan. Aktivointisuunnitelma tehdään henkilöille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Asiakas, työvoimaviranomainen sekä hyvinvointialue tekevät yhdessä aktivointisuunnitelman.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti, 1–4 päivänä viikossa, 3-24 kuukauden ajan.
Kuntouttavan työtoiminnan ajalta on yleensä oikeus saada työttömyysetuutta + kulukorvaus 9 €/päivä.
Lähteet
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024
https://stm.fi/sosiaalipalvelut
https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta
Alle 16-vuotiaan sairastuneen ja perheen sosiaalietuudet
Osittainen hoitovapaa
- Työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, kun työsuhde on jatkunut samalla työnantajalla yhteensä kuusi kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana.
- Osittaista hoitovapaata voi saada vanhempainrahakauden jälkeen siihen saakka, kunnes lapsen koulun 2. lukuvuosi päättyy. (Poikkeuksena pidennetty oppivelvollisuus)
- Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman oikeus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuu, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
- Huom! Kelan osittaista hoitorahaa on mahdollista saada vain 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta. (Poikkeus pidennetty oppivelvollisuus)
- Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohdista; esimerkiksi lyhennetäänkö päivittäistä työaikaa vai vähennetäänkö työpäivien lukumäärää.
- Osittainen hoitovapaa edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Jos työnantaja ei myönnä työntekijälle osittaista hoitovapaata, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta selvitys kieltäytymisen perusteista.
- Työnantajalla on oikeus kieltäytyä vapaan antamisesta vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutuotannolle vakavaa haittaa.
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
- Työsopimuslain 4.luvun 7a§ määrittää: jos työntekijän poissaolo on tarpeen esimerkiksi hänen perheenjäsenensä erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä.
- Myös viranhaltijalla, joka on virkasuhteessa kuntaan tai hyvinvointialueeseen on oikeus saada virkavapaata perhevapaiden vuoksi siten kuin työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1–8 §:ssä säädetään eli 7a§ koskee myös heitä.
- Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Vuorotteluvapaa
- Työssäolon samalla työnantajalla tulee olla yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
- Edellyttää, että tilalle palkataan työtön työnhakija.
- Vapaalle jäävältä henkilöltä vaaditaan vähintään 20 vuoden työhistoria.
- Kesto vähintään 100 pv, enintään 180 pv
- Oikeus vuorottelukorvaukseen, jonka täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä.
Keneltä voi kysyä neuvoa pulmatilanteissa?
- Työpaikan työsuojeluvaltuutetulta tai luottamushenkilöltä
- Työsuojeluviranomaisten valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta: 0295 016 620
- Työsuhdeneuvonta neuvoo työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä
- Puhelu maksaa matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm) verran.
- Ota yhteyttä omaan ammattijärjestöön
- Katso myös Väestöliiton koonti, mitkä lait tukevat Suomessa perheen ja työn yhteensovittamista: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mitka-lait-tukevat-perheen-ja-tyon-yhteensovittamista/
Lähteet
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/perhevapaat/osittainen-hoitovapaa
Työspimuslaki 55/2001
Laki kunnan ja hyvintointialueen viranhaltijasta 304/2003
Alle 16-vuotiaan vammaistuki ja erityishoitoraha
Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 0–15-vuotiaalle lapselle. Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että
- lapsella on asianmukaisesti todettu sairaus tai vammaja
- sairauteen tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukaudenajan tavanomaista suurempaa rasitustaja sidonnaisuuttaverrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.
Tuki myönnetään yleensä määräajaksi, jonka päätyttyä siihen voi hakea jatkoa.
Rasitus
- Rasituksella tarkoitetaan niitä konkreettisia toimenpiteitä ja sitä ylimääräistä työtä, mitä sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu.
- Lapsi voi tarvita ikäistään enemmän apua, ohjausta tai valvontaa esimerkiksi:
- päivittäisissä toiminnoissa
- koulutehtävissä
- terapioihin liittyvissä kotona suoritettavissa tehtävissä
- Rasitusta voi aiheutua esimerkiksi apsen
- kuljettamisesta kuntoutukseen
- lääkityksen ja ruokavalion noudattamisesta
- muusta sairauden hoidosta
Sidonnaisuus
- Sidonnaisuudella tarkoitetaan sitä, että sairaan tai vammaisen lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus sitovat ajallisesti hoidosta huolehtivia henkilöitä tai rajoittavat heidän elämäänsä enemmän kuin vastaavan ikäisen terveen lapsen hoidosta huolehtiminen.
- Sidonnaisuutta voi syntyä esimerkiksi siitä, että lasta on valvottava enemmän kuin samanikäistä tervettä lasta.
Rasituksen ja sidonnaisuuden arviointi
- Mikään tietty diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen tai sen määrää.
- Vammaistukiratkaisun perustuu kokonaisarvioon. Jokaisen lapsen tilanne arvioidaan yksilölliset tekijät huomioiden.
- Miten haetaan? Hakemuslomake + lääkärinlausunto C (ei yli 6 kk vanhempi)
Alle 16-vuotiaan vammaistuen määrä
- Perusvammaistuki on 95,39 e/kk. (2022)
- Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on viikoittaista.
- Korotettu vammaistuki on 222,58 e/kk. (2022)
- Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on vaativaa tai päivittäin aikaa vievää.
- Ylin vammaistuki on 431,60 e/kk. (2022)
- Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoito on ympärivuorokautista.
Kelan erityishoitoraha
Erityishoitoraha korvaa ansionmenetyksen tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen vanhempi ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.
Kuka voi saada erityishoitorahaa?
Lapsen ikä, hoitopaikka, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe vaikuttavat erityishoitorahan myöntämiseen.
Erityishoitorahaa varten tarvitaan D-lääkärintodistus, jossa todetaan lapsen sairaus ja huoltajan hoitoon osallistuminen tarpeellisuus.
Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lapsen huoltaja
- osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
- osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
- osallistuu 0–15-vuotiaan kuntoutukseen (D-todistuksen lisäksi myös muu selvitys kuntoutuksesta käy)
- hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon
- on varalla lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän koulu- tai päivähoitokokeilun ajan
Edellytyksenä vaikea sairaus
Kotihoidon sekä 7–15-vuotiaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ajalta maksetaan erityishoitorahaa vain, jos lapsen sairaus on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa.
Erityishoitorahan vaihtoehtona vanhemmalla voi olla oikeus kuntoutusrahaan. Ota tämä huomioon, jos erityishoitorahan suorituspäiviä on runsaasti tai arvioit, että niitä kertyy jatkossa runsaasti. Kuntoutusrahan suorituspäivillä ei ole enimmäisaikaa kuten erityishoitorahassa.
Lähteet:
https://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle
Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuki -etuusohje
Sosiaalipalvelut
Palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijä
- Perhe voi tehdä esimerkiksi yhdessä hoitotahon kanssa kirjallisen yhteydenoton sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arvioimiseksi.
- Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Arvion pitää valmistua kolmen kuukauden aikana.
- Erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä, muiden lasten kohdalla arvion voi tehdä sosiaaliohjaaja.
- Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla sen on oltava sosiaalityöntekijä.
Erityistä tukea tarvitseva lapsi
Sosiaalipalveluissa erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta on kyse silloin, kun
- lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään tai
- lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään tai
- lapsi on erityisen tuen tarpeessa, koska hänellä on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali-ja terveyspalveluja
- kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden
- päihteiden ongelmakäytön tai
- usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai syyn vuoksi.
Sosiaaliohjaus
- Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden ja perheiden neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä, sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa.
- Voidaan esimerkiksi arvioida tarpeelliseksi vanhemman säännölliset tapaamiset sosiaaliohjaajan kanssa erilaisten sosiaaliturvaetuuksien hakemiseen ja neuvontaan liittyen.
- Joskus avun tarpeessa olevaa nuorta voi auttaa se, että työntekijä hakee hänet kotoaan ja saattaa tarvittavien palvelujen ja toimintojen piiriin.
Lapsiperheiden kotipalvelu
- Kotipalvelulla tarkoitetaan muun muassa hoitoon ja huolenpitoon, lastenhoitoon ja -kasvatukseen, asiointiin, sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista, tai niissä avustamista.
- Kotipalveluna annettava apu voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä, kuten siivousta tai tiskausta tai lastenhoitoapua esimerkiksi sairaala- ja terapiakäyntien ajaksi.
- Kotipalvelua voi saada muun muassa sairauden tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.
- Palvelu voi olla tilapäistä ja lyhytaikaista, tai jatkuvaa ja säännöllistä
- Lapsiperheiden kotipalvelussa on kaksi maksuperustetta: tilapäinen ja kuukausimaksuun perustuva.
- Yli kaksi kuukautta kestävä palvelu on kuukausimaksun piirissä, jossa huomioidaan muun muassa perheen maksukyky.
- Omasta kunnasta voi kysyä tarkempaa tietoa asiakasmaksuista.
- Subjektiivinen oikeus lapsiperheiden kotipalveluun arvioidaan olevan silloin, kun palvelu on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Lapsiperheiden perhetyö
- Perhetyö liittyy muun muassa vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen.
- Perhetyö voi olla esimerkiksi keskusteluapua tai mukanaoloa arjen harrastuksissa.
Tukihenkilö-ja tukiperhetoiminta
- Tukihenkilötoiminnassa lapsi tai nuori ja tukihenkilö tekevät tai harrastavat yhdessä jotakin.
- Tapaamisten säännöllisyys ja kesto määritellään lapsen ja nuoren tarpeiden mukaan.
- Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa.
- Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi tai nuori osallistuu arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi tiettyinä viikonloppuina ja lomalla.
- Tukihenkilön tai -perheen järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan.
- Nämä tukimuodot eivät edellytä lastensuojeluasiakkuutta, vaan kuuluvat yleisiin perhepalveluihin.
Omaishoidon tuki
Omaishoitajaliiton verkkosivuilla on määritelty omaishoidon tuki pähkinänkuoressa seuraavasti:
- Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
- Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
- Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
- Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
- Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
- Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
- Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
- Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
- Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.
Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos
- henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
- hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
- hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
- omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
- hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
- tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
Laissa omaishoidon tuesta 3§:ssä on määritelty nämä kuusi kriteeriä.
Hoitopalkkio
- Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain puitteissa.
- Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään.
- Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.
- Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
- Hoitopalkkio on aina vähintään 423,61 euroa (vuonna 2022), jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo
https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-tuki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2017
Mistä apua ja neuvoja tukiviidakkoon?
Yli 16-vuotiaan asioissa:
- Omalta terveydenhuollon hoitotaholta (mm. sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä)
- Hyvinvointialueen kunnan sosiaalipalveluiden neuvonnasta
- Ohjaamosta (alle 30v.)
- Mielenterveyden keskusliitosta
- Kelasta
- Kunnan työllisyyspalveluista, kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät 1.12025 alkaen kuntien vastuulle
Alle 16-vuotiaan asioissa:
- Koulun oppilashuolto, esimerkiksi koulukuraattori.
- Jos lapsella/nuorella on hoitokontakti erikoissairaanhoidossa, pyydä ajanvarausta lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikan/osaston sosiaalityöntekijälle/sosiaaliohjaajalle.
- Kelan etuuksiin liittyen voi varata soittoajan Kelan nettisivujen kautta tai voi soittaa Kelan palvelunumeroon.
- Oman kunnan sosiaalipalveluiden neuvonnasta saa tietoa kunnan lapsiperheille suunnatuista palveluista sekä omaishoidon tuesta. Puhelinnumero löytyy kunnan kotisivuilta.
- Eri järjestöjen antama neuvonta sosiaaliturva-asioissa, esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälällä on puhelinneuvonta yksityishenkilöiden sosiaaliturva-asioissa arkisin klo: 12-14. Puh. 040 756 0578.
- Järjestöjen sosiaaliturvaopas
Mielenterveyden keskusliiton sosiaaliturvaneuvonta
Mielenterveyden keskusliitosta saa sosiaaliturvaneuvontaa sosiaaliturvaetuuksiin, palveluihin ja kuntoutukseen liittyen puhelimitse sekä chatissa. Puhelinneuvonta on avoinna tiistaisin klo:12-15 numerossa: 040 756 0578 ja Valoa-chatissa (mtkl.fi) sosiaaliturvaneuvontaa saa torstaisin klo:9-12.