Puheeksiotto – miten ja milloin

Miten syömishäiriö vaikuttaa sairastuneeseen?

Syömishäiriö voi muuttaa sairastuneen käyttäytymistä monin tavoin. Syömishäiriö vaikuttaa aivojen toimintaan ja muuttaa ajatusmaailmaa. Ajatusmaailma voi muuttua jäykemmäksi ja mustavalkoisemmaksi. Käytös saattaa olla vihamielistä, varsinkin, jos syömishäiriöoireiluun yritetään puuttua. Sairastunut saattaa eristäytyä muista ja aiemmin tärkeät asiat, harrastukset ja ihmiset jäävät toissijaisiksi syömishäiriöoireilun alle. Läheisestä saattaa tuntua kuin tuttu ihminen häviäisi jonnekin tavoittamattomiin.

Listan tyypillisistä syömishäiriön oireista löydät täältä.

Mistä syömishäiriöt johtuvat?

Syömishäiriön oireilla on sairastuneelle jokin tarkoitus. Taustalla voi olla esimerkiksi mielen kuormitusta, turvattomuutta tai muuta pahaa oloa, jonka käsittelemiseksi ei ole hyvinvointia tukevia keinoja. Syömishäiriön oireet tuntuvat tarjoavan tähän ratkaisun. Sairastunut on usein itse hyvin voimaton oireiden kanssa, eikä hän ole tahallaan hankala. Lisätietoa syömishäiriöistä löydät täältä.

Onko kyse syömishäiriöstä?

Syömishäiriössä oireilu voi olla hyvin moninaista. Olennaista ei ole tiettyjen diagnoosikriteerien täyttyminen vaan se, miten oireilu vaikuttaa päivittäiseen elämään.

Syömishäiriö aiheuttaa sairastuneessa usein häpeää ja sairaudentunnottomuutta. On tavallista, että oireilua piilotellaan tai vähätellään, eikä oireilun vakavuutta siksi tunnisteta. Sairastunut voi vaikuttaa hyvinvoivalta, pärjäävältä ja terveeltä, minkä vuoksi apua ei välttämättä osata hakea riittävän ajoissa.

Syömishäiriölle tyypillisiä oireita ovat mm.

• läskifobiset ajatukset, lihomisen pelko
• oman kehon tai itsen piilottelu, peittely ja vähättely
• ruoka ja syöminen hallitsee ajatuksia ja valintoja
• syömiseen liittyvät säännöt, esim. kiellettyjen ja sallittujen ruokien listat
• tarve punnita tai mitata syötyjä ruokia tai omaa kehoa jatkuvasti
• tarkat ja joustamattomat suunnitelmat liittyen syömiseen, liikkumiseen tai muuhun arkeen
• epäonnistumisen ja syyllisyyden tunteet suunnitelmista poikkeamisesta
• sallimaton suhtautuminen lepoon ja palautumiseen
• valehtelu, häpeä ja salailu liittyen oireiluun
• jatkuva ärtyisyys ja tunnepuuskat
• ahdistus- ja masennusoireet
• eristäytyminen, muutokset ihmissuhteissa
• kuukautiskierron häiriöt ja/tai muutokset seksuaalisessa halukkuudessa
• väsymys, uupumus, unettomuus

Lisätietoa oireilusta ja lisätietoa syömishäiriöistä löydät täältä.

Puheeksiottaminen

On ymmärrettävää, että syömishäiriöoireilun puheeksiottaminen voi tuntua pelottavalta. Usein pelätään sitä, että oireileva suuttuu tai jopa katkaisee välit. Ensimmäinen reaktio saattaakin olla hyvin puolusteleva tai jopa aggressiivinen. Oireiluun kannattaa silti aina puuttua, sillä kyseessä on mahdollisesti henkeä uhkaava sairaus, joka ei odottelemalla parane. On hyvä muistaa myös se, että harvoin huoli herää tyhjästä. Jos siis epäilet läheiselläsi syömishäiriötä, luultavasti paras aika puuttua on juuri nyt.

Tässä muutamia vinkkejä siihen, miten syömishäiriöepäilyn voi ottaa puheeksi:

Puhu itsestäsi käsin

Kerro, että olet huolestunut ja haluat auttaa. Sinä -viestit koetaan helposti syyllistävänä ja hyökkäävänä, mikä saa sairastuneen puolustuskannalle. Painota, että et ole syyttelemässä vaan otat asian esille, koska välität.

”Hei voitaisiinko puhua hetki. Olen huolissani sinusta.”

Kerro, mitä olet havainnut

Voit kertoa siitä, mitä muutoksia olet huomannut käytöksessä, esimerkiksi syömiseen tai liikkumiseen liittyen. Ulkonäköön liittyvät kommentit on hyvä jättää sanomatta.

”Olen huomannut, että käytöksesi on viime aikoina ollut erilaista kuin ennen. Olen huomannut, että….”

Anna aikaa

Älä kaada kerralla koko huolilastiasi läheisesi niskaan. Aloita varoen ja kerro, että voitte palata asiaan uudestaan. On todennäköisestä, että sairastunut puolustautuu tai ahdistuu siitä, että oireilu on huomattu. Anna hänelle aikaa miettiä asiaa omalta osaltaan.

” Ymmärrän, että tämä tulee sinulle yllätyksenä. Voidaan palata tähän, kun olet rauhoittunut. Olen valmis kuuntelemaan, kun haluat puhua.”

Älä vähättele tai taivastele sairautta tai sairastunutta

Syömishäiriö on tullut sairastavalle ratkaisuksi johonkin vaikeaan tilanteeseen. Se on tuonut hänelle turvaa ja lohtua. Se, että sitä yhtäkkiä uhmataan, on pelottavaa.

” Osaatko sanoa, mikä syömisessä ahdistaa?

” Oletko pohtinut, mistä tällainen suhde syömiseen voisi johtua?”

” Kun syömishäiriö käskee tehdä asioita, mitä terve minäsi sanoo?”

” Ymmärrän, että tämän täytyy olla sinulle tosi vaikeaa. Mietitään yhdessä, mitä voisimme asialle tehdä”

”Osaatko ajatella, mikä on ajanut sinut tähän tilanteeseen? Mitä terve minäsi sanoisi tästä?”

Ole aito ja aidosti kiinnostunut

Kysy avoimia kysymyksiä.

” Mitä itse ajattelet tästä?”

” Mitä toivoisit minun tekevän?”

” Oletko itse huomannut, että käytöksesi on muuttunut?”

Pysy lämpimänä ja lempeänä, mutta jämäkkänä

Syömishäiriö viihtyy huonosti lämpimässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Sairastava tarvitsee jonkun, johon hän voi luottaa ja joka ei jätä häntä yksin.

” Ymmärrän, että tämä tuntuu sinusta pahalta. En kuitenkaan halua lähteä keskustelemaan syömishäiriön kanssa, vaan olen sinun puolellasi.”

” Olen tässä sinua varten. Voit luottaa, että pysyn rinnallasi.”

Vaikka kuinka kauniisti ja huolella valitsisit sanasi, vastaanotto ei aina ole toiveidesi mukainen. Anna ja ota aikaa. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen tai osata sanoa juuri oikeita sanoja. Tärkeintä on osoittaa, että välität ja kertoa olevasi tukena, kun läheisesi sitä tarvitsee.