Työn joustoista apua työn ja läheishoivan yhteensovittamiseen
Työssäkäyvän läheishoivaajan, kuten syömishäiriötä sairastavan vanhemman tai kumppanin, arki voi olla kuormittavaa. Jatkuva huoli läheisestä voi olla läsnä työpaikalla ja läheisen asioita voi joutua hoitamaan työajalla niin puhelimitse kuin hoitotapaamisiin osallistuen.
Työelämä antaa läheishoivaajille parhaimmillaan onnistumisen tunnetta, innostusta, voimavaroja sekä merkityksellisyyttä. Kohtaamani työssäkäyvät läheishoivaajat kuvaavat työn olevan myös ’henkireikä’, työn ollen levähdyspaikka tai vastapainoa läheisestä huolehtimiseen. Taloudellisen turvan lisäksi työ luo mahdollisuuden itsensä kehittymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja ammatillisten tavoitteiden täyttämiseen. Tästä syystä läheishoivan ja työelämän yhteensovittamiseen ja kokonaisvaltaiseen jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
”Pääsen hoitamaan läheiseni asioita, jos järjestän aikataulut siten, että juuri silloin minua ei töissä tarvita. Työaikasaldon avulla pystyy aika hyvin rakentamaan sellaisia menoja, jotka tietää olevan tulossa etukäteen. Myös saldovapaan käyttäminen väsymyksen hetken tullen on ollut tarpeen, pitkä viikonloppu auttaa. ”
Työn joustot avuksi
Työn ja läheisestä huolehtimisen yhteensovittamista helpottavat tutkimustenkin mukaan erilaiset työn joustot. Käytetyimpiä joustoja ovat palkaton vapaa, saldovapaa ja liukuva työaika (1). Kokemuksemme mukaan myös etä- ja osa-aikatyön tekeminen on yleistä.
Virka-aikana tapahtuviin pakollisiin menoihin voi olla luontevaa käyttää työaikaan liittyviä joustoja. Liukuvan työajan puitteissa työt voi joko aloittaa myöhemmin tai päättää aikaisemmin, jotta suunniteltu meno tai esimerkiksi lapsen koulukyydit onnistuvat. Jos käytössä on joustotyöaika, työntekijä voi itse päättää tietyiltä osin, milloin ja missä työnsä tekee. Tämä voi mahdollistaa läsnäolon läheisen luona tarpeen mukaan. Työaikapankin, saldo- ja ylityövapaiden sekä säästövapaan käyttämisessä ajatus on siinä, että jouston mukaan voi ylitöitä, ansaittuja rahamääräisiä etuuksia tai vuosilomia muuttaa vapaa-ajaksi.
Jakso- tai vuorotyö sekä läsnäoloa vaativa työ ei poissulje työn joustojen käyttöä, mutta tietyiltä osin esimerkiksi etätyön tekeminen tai liukuvat työajat eivät ole mahdollisia. Tällöin mm. työvuorosuunnittelulla ja työn muokkauksilla voidaan auttaa työn ja hoivan yhteensovittamista. Työn muokkauksia voi olla esimerkiksi tietyn työtehtävän vähentäminen hetkellisesti ja toisaalta sellaisen lisääminen, joka ei ole tiukkoihin aikatauluihin sidottua. Myös itse työtä ja sen prosesseja voidaan arvioida; esimerkiksi onko työyhteisön toimintatavat selkeitä, onko työ resursoitu oikein, voisiko työtä suunnitella sujuvammaksi tai mitkä asiat työssä aiheuttavat kuormitusta.
Työpaikan omat käytännöt voivat myös tukea läheishoivaajaa, esimerkiksi matalan kynnyksen palvelu työterveydessä tai läppärissä oleva verkkoliittymä, jotta työtä voi tietoturvallisesti käyttää esimerkiksi sairaalan odotustilassa läheisen ollessa tutkimuksissa. Omaan työhön tai työpaikkaan sopivia käytänteitä voi hyvin ehdottaa harkittavaksi esimerkiksi kehittämispäivinä tai kehityskeskustelussa.
”Olen ollut työpaikalla avoin lapseni haasteisiin liittyvissä asioissa, mikä on ehkä edesauttanut ymmärryksen ja tuen saamista työnantajan vallassa olevan joustomahdollisuuksien mukaisesti.”
Työyhteisön tuki ja puheeksiotto omasta tilanteesta
On todettu, että työn joustojen ja käytänteiden lisäksi myös työyhteisön tuella on merkittävä vaikutus läheishoivaajan työssäjaksamiseen (2). Tämä kuitenkin vaatii läheishoivaajalta tilanteensa jakamista työpaikallaan, esimerkiksi esihenkilölle tai lähimmille työkavereille.
Meillä jokaisella on oikeus päättää mitä itsestämme työpaikalla kerromme. Itselle vaikean ja paljon tunteita herättävän tilanteen avaaminen saattaa jännittää. Omaan tilanteeseen voi liittyä esimerkiksi häpeän ja huonommuuden tunnetta, jos jaksaminen on vähentynyt. Joihinkin sairauksiin, kuten myös syömishäiriöön, voidaan liittää myös tietynlaista stigmaa, jonka takia asiaa ei haluta nostaa esille. Syynä puhumattomuuteen voi olla myös välttely muiden hyvää tarkoittaviin kommentteihin, jotka satuttavat tai ärsyttävät.
Työnantajalla ei yksityisyyden suojan nimissä ole mahdollista kysyä perhetilanteestasi suoraan. Myös työkykyyn vaikuttavien asioiden nostaminen esille esihenkilön toimesta voi olla vaikeaa. Työnantajan tapa nostaa esille huolta on tarkastella käytöksessä, työnteossa tai tehokkuudessa tapahtuneita muutoksia.
Vastuu oman työhyvinvoinnin esille nostamisesta on työntekijällä itsellään. Omien asioiden piilottelu vie paljon jo vähissä olevaa energiaa. Pahimmillaan tämä voi johtaa käytökseen, josta muut voivat vetää vääränlaisia tulkintoja aiheuttaen väärinymmärrystä ja eripuraa. Onkin hyvä miettiä, mikä tilanteessasi on sellaista, joka on oleellista tietää ja jonka olet valmis jakamaan.
Läheisenä työelämässä -hankkeessa mukana oleva kokemusasiantuntija toikin esille, että on tärkeää kertoa ja sanoittaa tilannettaan toisille itsellesi siinä hetkessä sopivalla tavalla ja tarkkuudella. Oman tilanteen näkyväksi tekeminen arjessa ja työssä voi auttaa myös avun pyytämistä ja saamista, kun ympärillä olevat ihmiset tietävät tilanteesi. Läheishoivan näkyväksi tekemistä voi olla esimerkiksi sisäisessä digitaalisessa viestimessä oman poissaolostatuksen viesti ”hoidan sairasta omaistani”. Jos kokouksen aikana saat puhelun, johon sinun tulisi vastata, voi todeta ”Tukeani tarvitseva läheiseni soittaa. Tähän minun pitää vastata.”
Jos tuntuu, että esihenkilölle tai työyhteisölle asiasta kertominen ei ole mahdollista tai kaipaat ulkopuolisen tukea, työterveyshuollosta tai työsuojeluvaltuutetulta voi saada apua.
Oikeutesi läheisen hoivaan
Työsopimuslaissa mainitut läheisen huolehtimiseen ja töistä vapaan saamiseen liittyvät oikeutesi:
Omaishoitovapaassa työntekijän on mahdollista saada viisi palkatonta päivää kalenterivuoden aikana tilanteissa, joissa omainen tai perheenjäsen on vakavasti sairas ja tarvitsee kiireellistä apua tai tukea.
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä työntekijän perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Jos tilanteesi vaatii poissaoloa pidemmäksi ajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. (Työsopimuslaki)
Kirjoittaja
Anna-Maria Kuri
hanketyöntekijä, Läheisenä työelämässä -hanke
Miina Sillanpään Säätiö
Läheisenä työelämässä -hanke tarjoaa tukea työn ja läheishoivan yhteensovittamiseksi
Lähteet
- Taloustutkimus 9/2021. Omaishoito tulee työpaikoille – yritysten suhtautuminen poissaoloihin. Kyselytutkimus omaishoidon järjestelyistä työnantajille.
- Kauppinen, K. & Silfver-Kuhalampi, M. (toim.). (2015). Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Helsingin yliopisto, Unigrafia, Helsinki.