Kun uusperheen nuori sairastuu

Kun uusperheen nuori sairastuu

Uusperheen nuoren sairastuminen syömishäiriöön on kaikkien yhteinen huoli, niidenkin, joiden kanssa yhteistä perhe-elämää ei ole vielä pitkään ehditty jakaa. Nuoren bonusvanhempi tai -sisarus voikin olla erityisessä asemassa huomaamassa muutoksia nuoren hyvinvoinnissa.

Usein nuori ei halua jakaa henkilökohtaisempia asioita biovanhempien kanssa, joten bonusvanhempi saattaa olla riittävän ulkopuolinen, että tälle puhuminen tuntuu helpommalta. Uusperheen nuorella onkin parhaimmillaan useampia turvallisia aikuisia elämässään.

Enemmän liikkuvia osia

Uusperheissä on usein paljon lapsia ja liikkuvia arjen osasia. Kun nuori pikkuhiljaa itsenäistyy perheestään, voi vanhempien huomio olla luontaisesti nuoremmissa perheenjäsenissä, arjen pyörityksessä, uudessa rakkaudessa tai haastavissa ex-suhteissa. Nuori voi kokea haluttomuutta jakaa omia asioitaan, välttääkseen kuormittamasta vanhempiaan lisää.

Jos nuori vuoroasuu kahdessa kodissa, voi syömishäiriöön sairastuminen jäädä vieläkin herkemmin huomaamatta. Uusperheellisyys tai vuoroasuminen ei kuitenkaan itsessään ole uhka nuoren hyvinvoinnille.

Suurin osa uusperheiden lapsista ja nuorista voi hyvin.

Osalla kuitenkin vanhempien ero ja uuteen perheeseen sopeutuminen aiheuttaa haasteita. Nuoren sitoutuminen uusperheeseen ei aina toteudu, sillä ikäkauteen liittyvä kehitystehtävä on kulkea kohti itsenäistymistä.

Vaikka nuori saattaa osoittaa käytöksellään, ettei tarvitse tai ole kiinnostunut vanhemmista eikä perheestä, niin nuori kuitenkin tarvitsee hänestä kiinnostuneet vanhemmat ja turvallisen ”pohjan”, josta ponnistaa kohti itsenäisyyttä. Tämä saattaa vanhemmista helposti näyttäytyä suurempana itsenäisyytenä, mitä nuori sisimmässään tuntee ja mihin hän on kehityksellisesti valmis.

Sopeutuminen uusperheeseen

Murrosikäisille tytöille uusperheeseen sopeutuminen on usein haastavampaa kuin pojille. Myös syömishäiriöt, alkavat usein murrosiässä ja ovat yleisempiä tytöillä.

Syömishäiriöön sairastuminen, vanhempien ero, erityisesti jos se on riitaisa, ja uusperheeseen sopeutuminen voivat aiheuttaa voimakkaitakin ristivaikutuksia. Muutokset voivat tapahtua äkillisesti ja nuorella voi olla vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden kulkuun. Oleellista nuorelle kuitenkin on muutosten keskellä tulla kuulluksi ja hyväksytyksi kaikkine tunteineen, niissäkin tilanteissa, joissa varsinaista vaikutusmahdollisuutta ei ole.

Nuoren kuuleminen, osallisuuden kokemus ja ajan antaminen

Nuorelle on tärkeää antaa aikaa sopeutua uusperheen tuomiin muutoksiin. Kuuluvuuden, erityisyyden ja osallisuuden kokeminen omassa perheessä tukee nuoren henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kokemus siitä, että voi itse vaikuttaa oman elämänsä asioihin mm. siihen millaisiksi ihmissuhteet vanhemman uuden kumppanin tai bonussisarten kanssa muodostuvat, mahdollistaa paremman sopeutumisen muutoksiin.

Merkittävää nuoren kannalta on, ettei hän joudu osalliseksi vanhempiensa ja näiden uusien kumppaneiden välisiin riitoihin ja hänellä on kokemus siitä, että hän ei petä vanhempaansa pitämällä toisen vanhemman uudesta kumppanista.

Ihmissuhteet kannattelevana voimana

Mikäli molemmat nuoren vanhemmista ovat nuoren elämässä, ex-kumppanien yhteistyöllä ja selkeällä työnjaolla, on merkittävä rooli. Nuorella voi uusperheessä parhaimmillaan olla suurempi tukiverkosto ja useampia kannattelevia ihmissuhteita tukemassa syömishäiriöstä toipumista.

Joskus syömishäiriön näkeminen/ myöntäminen saattaa olla vanhemmille vaikeaa ja herättää syyllisyyttä esim. tapahtuneesta erosta tai sen mukanaan tuomista isoista ja kenties nopeista muutoksista nuoren elämässä. Nuori kaipaa kuitenkin tuekseen vanhempia, jotka pystyvät asettamaan nuoren tarpeet päällimmäiseksi ja tekemään yhteistyötä keskenään nuoren toipumisen mahdollistamiseksi.

Tukea vanhemmuuteen

Vanhemman on hyvä hakea itselleen tukea, jotta hänellä on paikka käsitellä itselleen hankalia tunteita ja kipeitä kysymyksiä. Yhden perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa kaikkiin uusperheen jäseniin. On tärkeää, että asiasta voidaan puhua koko perheen kesken jokaisen ikätasoon sopivalla tavalla, jotta perheen sisälle ei muodostu salaisuuksia tai liittoumia. Tämä on kuitenkin oleellista tehdä nuoren luvalla ja kertoa hänellekin miksi se on merkityksellistä.

Monimuotoisten uusperheiden ihmissuhteissa on omia erityiskysymyksiään, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Heidi Karvonen (StepApp-toiminta, Suomen Uusperheiden Liitto ry)
Maarita Karhu (Nepu-hanke, Suomen Uusperheiden Liitto ry)

Lisätietoa ja tukea uusperhekysymyksissä:

Suomen Uusperheiden Liitto ry
StepApp-toiminta