Oranssi teksti mustalla pohjalla. Tekstissä lukee Itsemurhasta täytyy puhua

Syömishäiriöissä kohonnut itsemurhariski – näin otat itsemurha-ajatukset puheeksi

9.9.2019

Huomenna 10.9. vietetään Maailman itsemurhien ehkäisypäivää. Päivän tavoitteena on lisätä avointa keskustelua itsemurhista ja niiden ennaltaehkäisystä.

Syömishäiriöt ja itsemurha

Syömishäiriöihin liittyy aina kohonnut itsemurhariski. Anoreksiaa sairastavien itsemurhariski on viisinkertainen ja bulimiaa sairastavien kuusinkertainen muuhun saman ikäiseen väestöön verrattuna. Myös muita syömishäiriön muotoja sairastavilla riski on kohonnut. Anoreksiaa sairastavien itsemurhariskiä nostavat korkea ikä, alhainen paino ja päihdeongelmat. Bulimiaa sairastavien itsemurhariskiä nostavat muut psykiatriset diagnoosit bulimian lisäksi sekä fyysinen tai seksuaalinen hyväksikäyttöhistoria. Suurimmassa riskissä ovat aiemmin itsemurhaa yrittäneet.

Syömishäiriöön menehtyvien yleisin kuolinsyy on itsemurha. Tylyä tekstiä, mutta faktaa. Siksi me Syömishäiriöliitossa haluamme puhua itsemurhasta.

Itsemurhasta on turvallista puhua

Tutkitun tiedon mukaan itsemurhasta voi ja pitää puhua, jos epäilee jonkun olevan itsetuhoinen tai miettivän itsemurhaa. Itsemurhasta puhuminen ei kannusta eikä yllytä ketään itsemurhaan. Itsemurhasta puhuminen on aina turvallisempaa kuin puhumatta jättäminen. Kun otat itsemurhan puheeksi, olet jo mukana ehkäisemässä itsemurhaa.

Miten tunnistaa itsemurhaa pohtivan

Itsemurhaa pohtivalla voi olla ulospäin havaittavia varoitusmerkkejä tai sitten ei. Kriisit eivät näy kaikista ihmisistä ulospäin. Itsemurhaa miettivä ihminen saattaa olla taitava piilottamaan ajatuksensa. Kun tiedämme, että syömishäiriöön liittyy usein oireena salailu, valehtelu ja sairauden peittäminen, on helppo laskea yksi plus yksi.

Mieli ry:n mukaan itsetuhoiset tai itsemurhaa pohtivat henkilöt voivat olla ”hiljaisia, mietteliäitä, etäisiä, levottomia, töykeitä tai ärsyyntyneitä, kertoa toivottomuudesta tai itsetuhoisista ajatuksista”. He voivat olla myös ”kiireisiä, pirteitä, vitsailevia ja kertoa tulevaisuuden suunnitelmista.” Ihmisistä ei voi koskaan päällepäin tietää, miettiikö hän itsemurhaa.

Siksi on vain yksi keino yrittää selvittää asiaa. Ottaa itsemurha-ajatus puheeksi.

Askeleet itsemurha-ajatusten puheeksi ottoon

Itsetuhoisuuden ja itsemurha-ajatusten puheeksi ottoon on olemassa kaksi askelta

Jos epäilet läheisesi miettivän itsemurhaa, selvitä, mitä hän tuntee. Osoita huolenpitoa ja halua kuunnella. Ilmaise oma huolesi.

”Olen erittäin huolissani sinusta”

”Minulle on tärkeää kaikki, mitä sanot”,

”Haluan tietää, mitä ajattelet”

”Haluan auttaa ja ymmärtää”

Jos huomaat merkkejä, että läheisesi on toivoton tai ei esim. näe syytä jatkaa elämää, kysy suoraan itsemurha-ajatuksista. Muista olla suora, älä moralisoi äläkä suutu.

”Tuntuuko sinusta niin pahalta, että haluaisit kuolla?”

”Ovatko kuolemantoiveet niin voimakkaita, että olet ajatellut tehdä itsellesi jotakin?”

”Tuntuuko sinusta siltä, että voisit yrittää itsemurhaa?”

”Oletko suunnitellut, miten pääsisit pahasta olostasi?”

”Oletko koskaan yrittänyt itsemurhaa”

”Oletko jo tehnyt valmisteluja itsemurhasuunnitelman toteuttamiseksi?”

Seuraava askel

Jos läheisesi on itsetuhoinen tai miettii itsemurhaa, hae hänelle apua äläkä jätä häntä yksin. Tarvittaessa saata (konkreettisesti) hänet avun pariin tai soita valtakunnalliseen hätänumeroon 112.

On tärkeää, että jaat oman huolesi muiden kanssa. Perheen, opiskelukavereiden, valmentajien, työkavereiden.

Mistä aloittaa avun hakeminen

Näistä paikoista voit hakea apua itsellesi – olet sitten itsetuhoisen henkilön läheinen tai itsemurhaa miettivä. 

Mieli ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111

Kriisikeskus verkossa os. www.tukinet.fi

Kirkon keskusteluapu 0400 22 11 80

Hätätilanteessa soita 112. 

Kiitos kun luit tekstin.

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto

***

Lähteinä käytetty Mieli ry:n Itsemurhasta on turvallista puhua -esitettä sekä Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto -koulutusdioja. Suorat lainaukset ovat sitaateissa.

Arkistot

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Muita kirjoituksia samasta aiheesta