Kun tilanne räjähtää käsiin

Välillä erityisesti ruokailutilanteessa räjähtää. Mitä silloin voi tehdä?

• Huolehdi, ettei kukaan pääse vahingoittamaan ketään
• Käytä lyhyitä, napakoita kehotuksia
  • Istu alas!
  • Laske lautanen alas!
  • Lopeta!
  • Mene huoneeseesi!
• Pidä oma äänesi rauhallisena ja pyri elekielelläsi näyttämään siltä, että olet itse rauhallinen
• Kuuntele, älä keskeytä tai mitätöi
• Älä pyri kumoamaan sairaita ajatuksia logiikalla. Voit todeta:
  • Taidat jo tietää minun mielipiteeni / Minä ajattelen asiasta toisin.
• Tunnista ja tunnusta sairastuneen tunteet, mutta älä sanele niitä
  • Huomaan, että olet kiihtynyt. Kuulostaa siltä, että tämä on sinulle tosi vaikeaa! Oletko kunnossa / jaksatko vielä vähän?
• Ahdistusta ei tarvitse yrittää poistaa. Pahoitella voi silti.
  • Ikävää, että tämä tuntuu sinusta noin pahalta / vaikealta! Ota seuraava haarukallinen.
• Suuntaa katse tulevaisuuteen
  • Se helpottaa pikkuhiljaa, kunhan vain odotellaan hetki! Kerta kerralta tämä sujuu helpommin! Uskon että selviät tästä! Kunhan tämä on ohi, voitaisiin vaikka…
• Ota tarvittaessa aikalisä

Aikalisä

Aikalisä on välillä tarpeen. On hyvä yrittää pysäyttää tilanne ennen kuin se räjähtää käsiin. Parin minuutin tauon jälkeen voimakkain tunne alkaa usein jo helpottaa ja on taas helpompi jatkaa. Tilanteesta poistuminen voi siis olla todella tarpeellinen teko molemmille.

Aina räjähdyksen välttäminen ei kuitenkaan onnistu. Se ei tarkoita, että olisi epäonnistunut. Räjähdyksiä tulee ja niistä voi ottaa opikseen – näin oppii mikä toimii ja mikä ei.

Räjähdyksen jälkeen

Räjähdyksen jälkeen ei voi olettaa, että sairastunut pystyisi saman tien jatkamaan tekemistä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Läheisen on edelleen tärkeä yrittää pysyä itse toimintakykyisenä.

Räjähdyksen jälkeen tilanne alkaa rauhoittua. Palautuminen voi kestää jopa puoli tuntia. Rauhoittumisen aikana ei kannata aloittaa ongelmanratkaisua kysymällä, mitä juuri tapahtui, miksi sairastunut kiihtyi tai mitä hän tunsi. Se vain aiheuttaisi tilanteen eskaloitumisen uudelleen. On parempi keskittyä harhauttamiseen ja omiin rauhoittumiskeinoihin. Ajatuksia voi suunnata muualle esimerkiksi TV:n katselu, musiikin kuuntelu, lukeminen, pelaaminen, eläimen rapsuttelu tms.

Joskus räjähdyksen jälkeen sairastunut voi vajota myös alivireystilaan. Hän saattaa olla hyvin uupunut, itkeä tai jopa nukahtaa hetkeksi. Tällöin hänelle kannattaa edelleen antaa tilaa ja edistää turvallisuuden tuntua ja selviytymistä. Edelleenkään ei pidä lähteä keskustelemaan tapahtuneesta tai sen seurauksista.

Olet turvassa, minä olen tässä. En jätä sinua yksin!

Kun tilanne on ohi

Kun tilanne on mennyt ohi ja sairastunut käyttäytyy taas tavallisesti käyttäytyen taas tavallisesti, on paras hetki syvällisemmille keskusteluille. Rauhallisessa tilanteessa voi yrittää käydä keskusteluita siitä, mikä tilanteen aiheutti, miten voisi seuraavalla kerralla toimia paremmin tai mitä seurauksia sillä on, jos esimerkiksi ruoka jäi syömättä räjähdyksen takia.

Voit yrittää käydä keskustelua esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta

• Minusta näytti siltä kuin… voisitko kertoa mitä siinä oikein tapahtui?
• Huomasitko mikä se oli, joka sai sinut….? Mikä voisi auttaa sinua päästämään irti siitä ajatuksesta?
• Näyttää siltä, että syömishäiriö ei antanut sinun…? Mitä terve minäsi haluaisi tehdä?
• Miten voisin auttaa sinua?
• Voitaisiinko sopia, että seuraavalla kerralla….?

Kaikki kysymykset eivät sovi kaikille, eikä keskustelu välttämättä onnistu sairastumisen kovin aikaisissa vaiheissa.

Lähteet ja lisätietoa

Tämä teksti on lyhennelmä Mielenterveystalo.fi -sivuston Syömishäiriön omahoito-ohjelmasta läheisille.

Tervetuloa läheiselle suunnattuun syömishäiriön omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi

Toiminta kriisitilanteessa | Mielenterveystalo.fi