Medialle

Uutisoi syömishäiriöistä vastuullisesti

Syömishäiriöistä on tärkeä uutisoida vastuullisesti, jotta ei tahattomasti päädy sairauden romantisointiin tai kannustamaan jotakuta kokeilemaan hengenvaarallisia käyttäytymismalleja. Alla olevia ohjeita noudattamalla varmistat, että uutisointisi ei sisällä sairastuneiden tai riskiryhmien kannalta haitallisia olettamuksia tai vahingollisia stereotypioita. Näin artikkelisi tukee syömishäiriötä sairastavien hyvinvointia ja toipumista.

Kiitos kun kannat vastuusi!

Mikäli haluat haastateltavaksi Syömishäiriöliiton kokemusasiantuntijan, autamme sinua ilomielin. Muistathan kuitenkin, että sopivan kokemusasiantuntijan löytäminen vie usein aikaa. Joskus median toiveet ovat niin spesifejä ja aikataulu tiukka, että meidän ei ole mahdollista toimia vastuullisesti kokemusasiantuntijan suuntaan. Tällöin saatamme kieltäytyä välittämästä haastattelupyyntöä eteenpäin.

Mikäli haluat haastateltavaksi Syömishäiriöliiton kokemusasiantuntijan, edellytämme myös liiton työntekijän haastattelua julkaisuun tai taustahaastattelua. Näin varmistumme siitä, että syömishäiriöistä uutisoidaan vastuullisesti.

Muista lisäksi syömishäiriöistä uutisoitaessa nämä:

Syömishäiriö ei ole yhtä kuin anoreksia, ja syömishäiriöön sairastunut on todennäköisemmin lihava kuin laiha. Anoreksia on ehkä tunnetuin syömishäiriön muoto, mutta todellisuudessa diagnoosikriteerien mukaista anoreksiaa sairastaa vain harva. Yleisin syömishäiriön muoto on epätyypillinen syömishäiriö, jossa taudinkuva muistuttaa jotakin diagnostisesti tunnettua syömishäiriötä, mutta jokin keskeinen oire puuttuu tai esiintyy diagnoosikriteereihin nähden lievänä. Diagnoosikriteereiden täyttyminen ei määritä sairauden olemassaoloa eikä vakavuutta.

Syömishäiriön takana on ainutlaatuinen ihminen. Termit ”syömishäiriöinen”, ”anorektikko”, ”bulimikko” jne. lokeroivat sairastuneita ja viittaavat vahvasti ajatukseen, että henkilö olisi yhtä kuin hänellä oleva sairaus. Syömishäiriöoireilu on aina yksilöllistä, käytä siksi ennemmin termiä ”syömishäiriötä/anoreksiaa/bulimiaa jne. sairastava”.

Vakuuta lukija syömishäiriön vakavuudesta käyttämättä numeroita. Sairaudentunnottomuus ja omien oireiden vähättely kuuluu syömishäiriön oireisiin: ”En ole riittävän sairas (ts. en ole riittävän laiha, en syö riittävän vähän, en liiku riittävän paljon jne.) ansaitakseni apua.” Tarkkoihin painolukemiin tai oireluun liittyviin yksityiskohtiin, kuten syötyihin määriin tai liikuttuihin aikoihin ja matkoihin keskittyvä uutisointi voi siksi estää sairaudentunnon heräämistä, hidastaa toipumista tai pahentaa sairautta.

… tai shokeeraavia kuvituskuvia. Valokuvat, kuvituskuvat ja muut (myös kirjalliset) kuvaukset, jotka kuvaavat sairastuneen kehoa tai vähäisiä ruokamääriä altistavat vertailulle ja kilpailulle syömishäiriötä sairastavien kesken. Myös ”hoikka nuori nainen katsoo itseään peilistä ja näkee itsensä lihavana” -kuvat ja kuvat mittanauhoista, vaa’asta ym. vahvistavat ei-toivotusti stereotypiaa syömishäiriöistä.

Syömishäiriö on psyykkinen sairaus, eikä sitä tarvitse mystifioida. Sairastunutta ei pidä esittää ihmisenä, jolla on ”hämmästyttävä tahdonlujuus” tai ”uskomaton itsekontrolli”. Syömishäiriössä sairaus kontrolloi aina sairastunutta, ei koskaan päinvastoin.

Syömishäiriöön saa ja pitää hakea apua. Uutisoinnissa ei ole syytä nostaa korostuneesti esille henkilöitä, jotka ”yksin urheasti selättivät syömishäiriön”. Voi hyvin olla, että haastattelemasi henkilö on selvinnyt sairaudestaan yksin, mutta suurin osa ei selviä eikä tarvitsekaan selvitä. Suurin osa toipuneista on tarvinnut syömishäiriöönsä pitkään kestänyttä apua ja hoitoa.

Toivottomia tapauksia ei ole olemassa. Syömishäiriöitä saa kuvata vakavina sairauksina, mutta tee ero vakavan ja toivottoman välillä. Vaikka sairaus on vakava, oikean avun ja tuen keinoin toipuminen on aina mahdollista.

Kerro mistä saa apua. Liitä artikkeliin auttavien ja hoitavien tahojen puhelinnumeroita ja nettiosoitteita. Jos joku tunnistaa syömishäiriön ensi kertaa itsessään tai läheisissään juuri sinun artikkeliasi lukiessaan, on tärkeää tarjota heti konkreettisia esimerkkejä, mistä saa apua ja tukea.

Jos tarvitset lisää tietoa, kysy! Tarjoamme tietoa syömishäiriöistä tai ohjaamme sinut kysymyksissäsi eteenpäin. Liitto välittää asiallisia haastattelupyyntöjä eteenpäin henkilöille, jotka ovat toipuneet syömishäiriöstä ja ovat halukkaita puhumaan kokemuksistaan.

Asiantuntijahaastattelut: , 040 558 5262
Kokemushaastattelupyynnöt: , 050 471 1451

Harkitsetko haastattelun antamista syömishäiriökokemuksestasi? Lue ohjeet kokemushaastattelun antamiseen.