Mielipide: Kauhistelu ei auta vähentämään lihavuutta (HS 17.12.2023)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimuksen tulokset lihavuuden yleisyydestä ovat saaneet otsikko- ja palstatilaa joulukuussa. Viimeisimpänä aiheeseen tarttui HS nokkelaksi tarkoitetulla mutta jokseenkin kömpelöllä pääkirjoituksellaan (9.12.), jossa seikkaili muun muassa munkkeja syömätön kansanterveys.
Mistä lihavuusuutisoinnissa puhutaan ja mistä valitaan olla puhumatta?
Lihavuuteen perehtyneet asiantuntijat jo tietävät, että lihavuudessa on kyse paljon monimutkaisemmista asioista kuin siitä, kuinka paljon tai vähän on syönyt tai liikkunut. Siitä huolimatta ratkaisuehdotukset tuntuvat aina liittyvän kurinalaisempaan syömiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Lihavuuden yhteydessä valitaan järjestelmällisesti olla puhumatta muun muassa lihavuusfobiasta ja lihavuuden stigmasta, kehonormeista ja niihin liittyvistä etuoikeuksista, sosiaalisesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, tunnetaidoista, neuropsykiatrisista haasteista, mielenterveydestä ja syömishäiriöistä.
Syömishäiriö ei ole lihavuuden vastakohta
Uusimman kouluterveyskyselyn (2023) mukaan syömishäiriöön viittaavat oireet ovat nuorilla yhtä yleisiä kuin painoindeksin mukainen ylipainoisuus. Ilmiöt eivät ole vastakkaiset vaan pitkälti päällekkäiset ja myös toisiaan ylläpitävät.
Lihavuus ei vähene lihavuuden määrää kauhistelemalla eikä ratkaisut lihavuusongelmaan – jos sitä nyt ongelmaksi halutaan kutsua – löydy lihavuusfobiaa lietsovista kirjoituksista. Kaikenkokoiset ihmiset tarvitsevat riittävästi ja sopivasti ruokaa, lepoa, liikettä, turvaa ja tunnetaitoja, jotta terveys, hyvinvointi ja itselle mielekäs oleminen ja tekeminen mahdollistuvat. Lihavuusfobia ei edistä mitään näistä.
Terveyttä ei edistetä pelottelulla
Me tiedämme tämän ja silti me edelleen syyllistämme yksilöitä munkin syömisestä ja ajattelemme, että lihavuuden yleisyysluvuista kirjoittelu ja kuolemalla pelottelu saisi aikaan muutosta. Eikö se ole aika ristiriitaista, varsinkin kun samalla yhteiskuntamme rakenteet tukevat ruudun äärelle pysähtymistä, helppoa ja nopeaa syömistä, itsensä uuvuttamista ja vain jo valmiiksi liikunnallisesti orientoituneiden ihmisten liikkumista?
Kansanterveys, me pystymme parempaan.
Katri Mikkilä
asiantuntija
Syömishäiriöliitto – SYLI
*
Tämä teksti on julkaistu alunperin mielipidekirjoituksena Helsingin sanomissa 17.12.2023.