Yksi kymmenestä -Syömishäiriöliiton hallitusohjelmatavoitteet 2024-2027

Taustaa

Yksi kymmenestä suomalaisesta on sairastanut jonkin syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut hoitoa syömishäiriöönsä. Suomessa syömishäiriöiden esiintyvyyttä on tutkittu toistaiseksi vain nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Syömishäiriöiden ilmaantuvuus on korona-aikana kasvanut selvästi, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Myös syömishäiriöistä jo ennen pandemiaa kärsineiden oireilu on korona-aikana vaikeutunut.

Syömishäiriötä sairastavien kuolleisuus on moninkertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna, ja syömishäiriöt ovat tappavimpien psyykkisten sairauksien joukossa. Itsemurhayritykset ovat tavallisempia syömishäiriöitä sairastavilla kuin muulla väestöllä.

Hallitusohjelmatavoitteet hallituskaudelle 2024-2027

1. Luodaan Suomeen syömishäiriöiden hoidon kansallinen järjestämissuunnitelma

Suomesta puuttuu syömishäiriöhoidon kansallinen järjestämissuunnitelma, jossa otetaan kantaa siihen, miten syömishäiriöiden hoidon tulee olla organisoitu. Järjestämissuunnitelmassa tulee ottaa kantaa siihen, kuinka monta erikoistunutta hoitoyksikköä tarvitaan, miten hoito on porrastettu ja millä kriteereillä minkä hoidon pariin tullaan.

Ratkaisu:

• Luodaan Suomeen valtakunnallinen syömishäiriöiden hoidon järjestämissuunnitelma.
• Jokaiselle hyvinvointialueelle perustetaan vähintään yksi syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut yksikkö, jonka vastuulla on koordinoida ja kehittää hoitoa omalla alueellaan ja osallistua kehittämisyhteistyöhön muiden hyvinvointialueiden kanssa.

2. Tehostetaan syömishäiriöiden tunnistamista parantamalla ammattilaisten osaamista

Vain 1/3 syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa. Syömishäiriöiden puutteellisen tunnistamisen takana ovat mm. tiedon puute ja vääristyneet mielikuvat syömishäiriöstä. Syömishäiriöitä esiintyy kaikenkokoisilla ja kaiken sukupuolisilla ihmisillä iästä riippumatta.

Ratkaisu:

• Sote-alan peruskoulutuksiin tuodaan kattavammin tietoa syömishäiriöiden ilmenemismuodoista.
• Lisätään sote-alan ammattilaisten osaamista syömishäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen liittyen erilaisten täydennyskoulutusten muodossa.

3. Turvataan syömishäiriötä sairastaville varhainen hoitoon pääsy terveydenhuollon perustasolla

Yleisyydestään huolimatta vain 1/4 sairastuneista on saanut syömishäiriöön kohdistettua hoitoa. Onkin tärkeää, että syömishäiriöhoidon pariin pääsee helposti ja nopeasti. Kun syömishäiriötä sairastava joutuu odottamaan hoitokontaktia, tai kun häntä ohjaillaan paikasta toiseen, oireilu pahenee.

Oikea-aikainen ja riittävä mielenterveysongelmien hoito vähentää kalliimman erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tarvetta sekä inhimillistä kärsimystä.

Ratkaisu:

• Toteutetaan Terapiatakuu.
• Vahvistetaan koulu- ja opiskelijahuollon resursseja.
• Perustetaan perusterveydenhuollon sisälle matalan kynnyksen syömishäiriövastaanottoja, joihin voi hakeutua ilman lähetettä.

4. Edistetään mielenterveyttä työelämässä

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia.

Syömishäiriöön sairastutaan usein nuorena ja syömishäiriöitä sairastetaan ja niistä toivutaan pitkään. Jopa 3/4 kouluikäisestä syömishäiriöpotilaasta kärsii samanaikaisesti jostain muustakin psykiatrisesta häiriöstä, yleensä masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Hoitamaton syömishäiriö rinnakkaissairauksineen voi estää opiskeluihin ja työelämään kiinnittymisen.

Ratkaisu:

• Vahvistetaan osatyökykyisten osallisuutta työelämään.
• Edistetään erityisesti nuorten työntekijöiden mielenterveyttä ja tehdään ennaltaehkäisevää työtä vaikuttamalla mielenterveyttä heikentäviin rakenteisiin mm. työelämän tehokkuusvaatimuksiin ja suorituspaineisiin.

5. Taataan kolmannen sektorin mielenterveystyölle riittävät ja ennakoitavat resurssit

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on tärkeä rooli kannattelijana ja tukijana hoidon nivelvaiheissa, osallisuuden lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Syömishäiriöliiton tarjoama tuki paikkaa julkisten palveluiden aukkoja, tukee koko perhettä vaikean sairauden keskellä ja kannattelee syömishäiriötä sairastavia haastavissa tilanteissa.

Lisäksi Syömishäiriöliitto jäsenyhdistyksineen tukee yhteensä noin 230 vapaaehtoista, jotka puolestaan tukevat monipuolisesti sekä syömishäiriötä sairastavia että läheisiä.

Vapaaehtoistoiminta lisää sekä sen tekijöiden että koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminta on itsessään arvokasta ja se on avainasemassa suomalaisten hyvinvoinnin kehittämisessä tulevina vuosina.

Ratkaisu:

• Kolmannen sektorin mielenterveystyölle taataan riittävät ja ennakoitavat taloudelliset resurssit.
• Vapaaehtoistyön arvo tulee sisällyttää hyvinvoinnin mittareihin. Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain.

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kirsi Broström, s-posti , puh. 040 752 9526.

Lähteet: 

Duodecim: Syömishäiriöt Käypä hoito-suositus (2014)
Hoffrén Jukka: Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain (2023)
Häkkinen Laura, Raevuori Anu: Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana (2022)
Mieli ry: MIELI ry:n kirjaukset hallitusohjelmaan 2023–2027 (2023)
Silén Yasmina: Eating disorders in adolescents and young adults : diagnosis, occurrence, treatment, and outcome (2022)