Perheen sosiaalipalvelut alle 16-vuotiaan lapsen sairastuessa syömishäiriöön

Sosiaalityön asiantuntija, Riikka Mettälä, Mielenterveyden keskusliitosta avaa tässä kirjoituksessa sitä, millaisia sosiaalipalveluita perheelle on tarjolla läheisen sairastuessa syömishäiriöön. Teksti on jatkoa ensimmäiselle osalle, jossa käsiteltiin erilaisia mahdollisuuksia sosiaalietuuksiin, kun alle 16-vuotias perheenjäsen sairastuu syömishäiriöön. Yhdessä tekstit täydentävät Syömishäiriöt ja tukiviidakko -webinaareja. Pääset webinaareihin näistä linkeistä: Syömishäiriöt ja tukiviidakko 1/2 ja Syömishäiriöt ja tukiviidakko 2/2.

Millaista apua perhe voi saada sosiaalipalveluista?

Perhe voi ottaa itse yhteyttä tai tehdä esimerkiksi yhdessä terveydenhuollon hoitotahon tai koulun kanssa kirjallisen yhteydenoton sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arvioimiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan yksilöllisesti perheen ja lapsen kokonaistilannetta sekä tuen ja palveluita tarvetta.

Sosiaalihuoltolain mukaisista yleisistä sosiaalipalveluista

Sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä sosiaalipalveluita lapsiperheille, jotka eivät edellytä lastensuojelun asiakkuutta ovat esimerkiksi kotipalvelu, perhetyö sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta.

• Kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Se voi olla esimerkiksi konkreettista auttamista kotitöissä, kuten siivousta tai lastenhoitoapua esimerkiksi sairaala- ja terapiakäyntien ajaksi. Lapsiperheiden kotipalvelu on pääsääntöisesti maksullista ja siinä on kaksi maksuperustetta: tilapäinen ja kuukausimaksuun perustuva, jossa huomioidaan perheen maksukyky. Asiakasmaksuista voi kysyä tarkempaa tietoa sosiaalipalveluista.
• Perhetyöllä sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnalla tuetaan erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten terveyttä ja kehitystä. Lapsiperheiden kotipalvelua annetaan muun muassa sairauden tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.
• Perhetyö voi olla vanhemmuuden tukemista, ohjauksen antamista lasten hoitoon ja kasvatukseen, tukea kodin arkirutiinien hallintaan, tukea perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa tai perheen vuorovaikutustaitojen tukemista. Se voi olla esimerkiksi erityyppistä keskusteluapua ja mukana oloa arjen harrastuksissa.
• Tukihenkilötoiminnassa lapsi ja tukihenkilö tapaavat yleensä jonkin yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Tapaamisten säännöllisyys ja kesto määrittyvät lapsen tarpeiden mukaan. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu tavalliseen arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi tiettyinä viikonloppuina tai lomien aikana.

Työsopimuslaki ja omaishoidon tuki

Työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos se on tarpeen esimerkiksi perheenjäsenen erityistä hoitoa varten. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole kuitenkaan palkanmaksuvelvollisuutta. Tällaisessa tilanteessa sosiaalipalveluista voi kysyä omaishoidon tuesta ja sen kriteereistä. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa puitteissa.

Omaishoidon tukeen kuuluva hoitopalkkio on vähintään 423,61 euroa kuukaudessa vuonna 2022, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoidettavan henkilön hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja tai osallistuessaan kuntoutukseen tai opetukseen.

Sosiaalietuuksista ja palveluista voi kysyä lisätietoa esimerkiksi terveydenhuollon hoitotaholta, Kelasta tai oman kunnan sosiaalipalveluiden neuvonnasta.

Riikka Mettälään voi olla yhteydessä puhelimitse 040 756 0578 (soittoaika arkisin klo 12-14) ja sähköpostitse .

Tekstin lähteinä ovat toimineet Omaishoitajaliiton verkkosivut, sosiaalihuoltolaki, Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (2017), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut sekä työsopimuslaki.

Riikka Mettälä

YTM, sosiaalityön asiantuntija, sosionomi AMK

Mielenterveyden keskusliitto ry

Anna Penttilä

viestintäkoordinaattori

Syömishäiriöliitto – SYLI