Psykiatrologi, eiku psykologi, eiku siis psykiatri – psyk-ammattien erot

Terapiassa käymisestä puhutaan yhä enemmän julkisuudessa. Tutut tv-kasvot ja somevaikuttajat kertovat yhä avoimemmin käyvänsä jonkinlaisessa terapiassa. On psykoterapiaa, pariterapiaa, taideterapiaa, aromaterapiaa, oma henkilökohtainen suosikkini taikinaterapia (tuttu ensimmäisestä Heinähattu ja Vilttitossu –elokuvasta) ja niin edelleen.

Mutta sitten ne psyk-ologit ja –iatrit, terapeutit ja “terapeutit”. Psykologi, psykiatri, psykoterapeutti, terapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, depressiohoitaja, niin edelleen. Mielenterveyteen liittyviä ammattinimikkeitä on paljon, eikä mikään ihme jos ne sekoittaa keskenään. Tiedätkö mitä eroa on psykologilla ja psykiatrilla? Entä tiedätkö, mikä on terapeutti?

Psykiatri

Psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri. Käytännössä henkilö on siis ensin opiskellut lääkäriksi, ja sen jälkeen erikoistunut psykiatriaan, opiskellen siis yhteensä yli kymmenen vuotta. Psykiatri pohjaa työnsä lääketieteeseen. Psykiatrin tehtävä onkin ottaa kokonaisuudessa huomioon myös muut mahdolliset sairaudet ja potilaan muu terveydentila.

Lääkärinä psykiatri asettaa diagnooseja ja vastaa lääkityksistä. Myös lääkärinlausunnot ja psykoterapialausunnot kuuluvat psykiatrille. Psykiatri on lääkärinä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö.

Psykologi

Kaikilla psykologeilla on suoritettuna psykologian maisterin tutkinto. Psykologiksi itseään saa kutsua laillistettu psykologi, ja tuon tittelin myöntää (ja toimintaa valvoo) Valvira. Valvira myös valvoo psykologien toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa, ja näin taataan asiakkaille ammattitaitoinen ja koulutettu psykologi. Psykologi tekee psykologisia tutkimuksia ja arvioita, jotka voivat tukea esimerkiksi psykiatrin työtä. Varsinaisia diagnooseja psykologi ei saa tehdä.

Psykologia tutkii mielenterveyden lisäksi myös ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua, toisin kuin taas psykiatri on kouluttautunut nimenomaan mielenterveyden häiriöitä tutkimaan ja hoitamaan.

Psykoterapeutti

Myös psykoterapeutin nimike on suojattu, ja sitä saa käyttää vain Valviran laillistama henkilö. Psykoterapeutille on oma erillinen koulutuksensa, joka ei sisälly psykiatrin tai psykologian koulutukseen. Psykoterapeuttien pohjakoulutus ja koulutussuuntaus vaihtelee, joten ei ole täysin yhdentekevää kenet psykoterapeutiksi valitsee. Erilaisista psykoterapiamuodoista voi lukea esimerkiksi Mielenterveystalosta.

Psykoterapeutilta vaaditaan soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi työkokemusta ja koulutuksen yhteydessä käytävä oma psykoterapia.

Terapeutti

Terapeutti ei käytännössä tarkoita mitään. Terapeutiksi saa Suomessa kutsua itseään kuka tahansa, ilman mitään koulutus- tai laillisuusvaatimuksia. Suomessa on suojattu kuusi eri terapeuttinimikettä, joista laillistettuja ovat toimintaterapeutti, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja puheterapeutti. Näitä valvoo Valvira, joka myöntää oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä. Kaksi terapeuttinimikettä on nimisuojattuja, psykoterapeutti ja jalkaterapeutti, ja näihinkin Valvira myöntää oikeuden käyttää kyseistä nimikettä.

Varsinaisesti terapeutti voi olla siis mitä vaan. Esimerkiksi ravintoterapeutti voi kuulostaa oikealta henkilöltä auttamaan ravintoon ja syömiseen liittyvissä asioissa, mutta kyseessä ei ole laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Myöskään keittiöpsykologi ei ole oikea psykologi – ei, vaikka kuinka Facebookin huumorikuvasivusto niin väittäisi.

Laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön voi tarkistaa nimen tai rekisteröintinumeron perusteella Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä.

–

Terveydenhuoltoviidakko voi olla aikamoinen. Syömishäiriöön on silti tärkeintä hakea apua kun sitä tarvitsee. Myös syömishäiriön hoidossa eri mielenterveyden (ja muun terveyden) ammattilaisilla on omat roolinsa, mutta niiden roolien pohtiminen ei ole toipuvan tehtävä. 

Mielen hyvinvointi on iso paletti. Onneksi siitä on huolehtimassa iso joukko terveyden ammattilaisia. 

Jutta Valtonen
someagentti, Syömishäiriöliitto – SYLI ry

***

Linkkivinkkejä:

• Erilaiset psykoterapiamuodot syömishäiriön hoidossa
• Psykoterapeutti Maaret Kallion kolumni ”Psykoterapeutin valinnasta”
• Mitä terapiassa oikein tapahtuu ja milloin sinne kannattaisi hakeutua? Psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo (Ilta-Sanomien artikkeli)
• Psykoterapia: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Hoitomuotoja/Pages/Psykoterapia.aspx
• JulkiTerhikki: https://julkiterhikki.valvira.fi/