Syömishäiriöliiton eduskuntavaaliohjelma 2023

24.10.2022

Koronakriisin jälkihoito ja Ukrainan sodan jäljet vaikuttavat merkittävästi sekä kansalaisiin että eduskunnan ja hallituksen päätöksiin seuraavalla vaalikaudella. Mielenterveyskriisin ratkaisuun ei ole nopeaa keinoa, vaan päättäjien tulee sitoutua pitkäjänteisiin toimenpiteisin sekä yksilö- että rakennetasolla.

Edukuntavaalitavoittemme ovat:

Syömishäiriöepidemian hoitamiseen on löydyttävä tahtoa ja resursseja

Korona on lisännyt syömishäiriöoireilua entisestään, ja yhteiskunnalla on kurottavana umpeen massiivinen hoitovelka etenkin psykiatristen sairauksien suhteen.

Yksi kymmenestä suomalaisesta on sairastanut jonkin syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka viides on saanut hoitoa syömishäiriöönsä. Suomessa syömishäiriöiden esiintyvyyttä on tutkittu toistaiseksi vain nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Syömishäiriöiden puutteellisen tunnistamisen takana ovat mm. tiedon puute ja vääristyneet mielikuvat syömishäiriöstä.

Ratkaisu

Lisätään sote-alan ammattilaisten osaamista syömishäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen liittyen erilaisten täydennyskoulutusten muodossa. Sote-alan peruskoulutuksiin tuodaan kattavammin tietoa syömishäiriöiden ilmenemismuodoista.

Turvataan riittävät taloudelliset resurssit syömishäiriöiden hoitoon. Vahvistetaan varhaisen hoitoon pääsyn periaatetta ja varmistetaan riittävän pitkäkestoinen hoito. Taataan tarvittava tuki perheelle ja lähiverkostolle koko sairauden ajan.

Syömishäiriösensitiivisyys ja painoneutraalius on otettava osaksi terveyden edistämistä

Syömishäiriösensitiivisyys on ruokaa, kehoa ja mielenterveyttä kunnioittavaa hyvinvointipuhetta, ja sillä edistetään kaikkien suomalaisten terveyttä.

Painoon liittyvä häpeä, lihavuudenpelko ja toistuvat laihduttamiset ovat yleisiä ilmiöitä kehon koosta riippumatta. Taustalla vaikuttaa lihavuuden stigma: yleinen käsitys siitä, että lihavuus ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää ja lihavuus on ihmistä negatiivisesti leimaava ominaisuus.

Terveyden edistämistä tehdään pitkälti painohäpeää, lihavuudenpelkoa ja lihavuuden stigmaa vahvistaen sekä toistuviin laihduttamisiin kannustaen, vaikka niiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia. Monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan liittää lihavuuden stigmaan, ei lihavuuteen itsessään.

Vastuullinen, tuloksellinen ja yhdenvertainen terveyden edistäminen edellyttää näiden ilmiöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista.

Ratkaisu

Syömishäiriösensitiivisyys ja vastuullinen painopuhe otetaan osaksi terveyden edistämisen politiikkaa ja terveyden edistämistä tehdään painoneutraalilla tavalla. Lihavuuteen liittyvien terveyden edistämisen toimenpiteisiin liitetään lihavuuden stigman vaikutusten arviointi.

Painosyrjintä tunnistetaan ja tunnustetaan yhdeksi syrjinnän muodoksi.

Lihavien ihmisten aktiivinen toimijuus tunnustetaan, ja sitä vahvistetaan etenkin terveydenhuollossa.

Kolmannen sektorin mielenterveystyölle on taattava riittävä rahoitus

Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman aktiivista kolmatta sektoria, mikä on tullut näkyväksi viimeistään koronakriisin myötä. Mielenterveysalan järjestökentän tekemällä työllä on suuri merkitys mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisyssä ja sairastuneiden kannattelussa.

Syömishäiriöön sairastuneista vain joka viides on saanut hoitoa. Syömishäiriöliiton tarjoama tuki paikkaa julkisten palveluiden aukkoja, tukee koko perhettä vaikean sairauden keskellä ja kannattelee syömishäiriötä sairastavia haastavissa tilanteissa.

Ratkaisu

Kolmannen sektorin mielenterveystyölle taataan riittävät ja ennakoitavat taloudelliset resurssit, jotta sen toimijat voivat jatkaa arvokasta työtään osallisuuden vahvistajina ja julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä.

Lisätietoja eduskuntavaalitavoitteista antaa toiminnanjohtaja Kirsi Broström, , puh. 040 752 9526.

Bekanta dig med vår riksdagsvalprogram på svenska.